Perinnölliset tekijät selittävät jopa puolet raskausmyrkytyksen riskistä.
Verenpaineen mittaus ja virtsan liuskakoe ovat äitiysneuvolan rutiineja. Seuranta on tärkeää, sillä kohonnut verenpaine (yli 140/90) ja valkuainen virtsassa (0,3 g/vrk) ovat raskausmyrkytyksen eli lääketieteelliseltä nimeltään pre-eklampsian merkkejä.
Valtaosa raskausmyrkytyksistä alkaa loppuraskaudesta viikon 34 jälkeen. Viidesosa alkaa tätä aiemmin. Varhaiset raskausmyrkytykset ovat keskimäärin vaikeampia ja niihin liittyy useammin sikiön kasvuhäiriö.
Pre-eklampsiapotilas lähetetään synnytyssairaalaan tarkkailuun. Jos verenpaine pysyy levosta huolimatta korkeana, aloitetaan verenpainelääkitys suojaamaan äitiä. Vaikea raskausmyrkytys voi oireilla myös turvotuksena, päänsärkynä, näköhäiriöinä, ylävatsakipuina tai hengenahdistuksena.
Sairaus saattaa edetä hitaasti tai vaikeutua äkillisesti. Pahimmillaan voi kehittyä eklampsia eli raskauskouristus, joka saattaa johtaa äidin tai sikiön kuolemaan. Kliinisesti se muistuttaa epilepsiakohtausta. Kouristuksen saa vuodessa noin 30 suomalaista äitiä, mutta kuolemantapaukset ovat meillä harvinaisia. Vuosina 1972–2005 siihen kuoli 15 äitiä.
Toinen vakava pre-eklampsiaan liittyvä tila on maksan toimintahäiriö, niin sanottu HELLP-oireyhtymä. Siinä punasolujen hajoaminen kiihtyy, maksaentsyymien määrä nousee ja verihiutaleiden laskee. Häiriön oireita ovat ylävatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu. Äidille voi kehittyä vaikea hyytymishäiriö, maksainfarkti tai -verenvuoto, jopa monielinvaurio.
– Raskausmyrkytys on etenevä sairaus. Hoidon tavoitteena on estää kouristus, äidin elinvauriot ja taata sikiön hyvä vointi. Varsinkin varhaisilla viikoilla alkanut pre-eklampsia on tasapainoilua. Siinä punnitaan, milloin on oikea hetki synnyttää. Joskus raskaus joudutaan päättämään hyvinkin ennenaikaisesti, toteaa dosentti Hannele Laivuori Helsingin yliopistosta.
Raskausmyrkytys aiheuttaa yli 15 prosenttia ennenaikaisista synnytyksistä. Yleensä synnytys joudutaan käynnistämään tai tehdään sektio.