Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheuttaa ongelmia myös sairaaloissa Ukrainan ulkopuolella. Antibiooteille resistentit bakteerit leviävät sota-alueiden sairaaloista muualle maailmaan erityisesti sotavammapotilaiden mukana.
Sairaaloiden ulkopuolella uhkaa ei kuitenkaan ole.
Helsingin yliopiston ja Hus Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkimuksen mukaan Suomeen tulleista ukrainalaisista pakolaisista 8 prosenttia oli ollut sairaalahoidossa sodan aiheuttamien vammojen vuoksi. Heistä lähes 80 prosenttia kantoi monille antibiooteille resistenttejä bakteereja.
Pakolaisilla, jotka eivät ole olleet sairaalahoidossa, ei tutkimuksessa todettu resistenttejä bakteereja enempää kuin Aasiassa, Afrikassa tai Etelä-Amerikassa matkailleilla suomalaisilla.
"Erityinen huoli mikrobilääkeresistenssin riskistä kohdistuu nimenomaan niihin potilaisiin, jotka ovat olleet sairaalahoidossa konfliktialueilla. Sotavammapotilailta löydettiin erittäin vastustuskykyisiä bakteereita ja niiden aiheuttamia, usein vakavia, infektioita", sanoo tutkimusta johtanut professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.
Resistentit bakteerit leviävät konfliktialueiden ylikuormitetuissa sairaaloissa, joissa tehokas infektioiden torjunta on mahdotonta.
Suomalaisessa terveydenhuollossa osataan varautua. Jos potilas on ollut ulkomailla sairaalahoidossa, hänet sijoitetaan sairaalassa yhden hengen huoneeseen, noudatetaan kosketuseristystoimia ja otetaan bakteerinäytteet.
"Tavallisen kansalaisen ei tarvitse olla huolissaan. Kyse on nimenomaan sairaalaympäristöön liittyvästä ongelmasta", korostaa infektiolääkäriksi erikoistuva väitöskirjatutkija Tuomas Aro.
Tutkimus on julkaistu Clinical Microbiology and Infection -lehdessä.
