Kaikki tuberkuloosiin sairastuneet pystytään Suomessa hoitamaan, kun tauti todetaan ajoissa.
Tuberkuloosi on maassamme harvinainen. Vuodessa todetaan alle 400 uutta sairastumistapausta. 1900-luvun alussa sairastuneet laskettiin kymmenissä tuhansissa, ja vielä 1980-luvun alussa tautiin sairastui parisen tuhatta.
Taudilla on ikävä kaiku, sillä se tuo mieleen köyhyyden ja kuoleman. Tosiasiassa lähes kaikki sairastuneet pystytään nykyään hoitamaan, kun tauti todetaan ajoissa. Hoito on potilaalle maksutonta.
Tuberkuloosi tarttuu ilmavälitteisesti ihmisestä ihmiseen.
– Sairastuneiden määrä oli pitkään laskeva, mutta viime vuosina lasku on pysähtynyt ehkä lisääntyneen maahanmuuton takia. Suomessa tilanne on silti erittäin hyvä. Maantieteellinen sijaintimme on kuitenkin sellainen, että tauti pitää muistaa, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari. Hän toimii tuberkuloosia torjuvan Filha ry:n pääsihteerinä.
Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama yleisvaarallinen tartuntatauti. Se tarttuu ilmavälitteisesti ihmisestä ihmiseen yskiessä, puhuessa tai aivastellessa.
Suomessa tauti keskittyy riskiryhmiin, joita ovat pääasiassa vanhukset, maahanmuuttajat ja monisairaat. Tautia esiintyy myös pahasti päihdeongelmaisilla sosiaalisesti syrjäytyneillä. Terveydenhuollon ammattilaisilla tuberkuloosia on hieman normaaliväestöä enemmän.
Itärajan takana tautia esiintyy kymmenkertaisesti Suomeen verrattuna. Siellä myös leviää lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosin muoto, mikä vaatii pidempää hoitoa kuin tavallinen tuberkuloosi.
Tuberkuloosiin ei sairastu helposti. Jos sata ihmistä on yhden sairastuneen lähellä, heistä ehkä kolmannes saa tartunnan piilevänä. Tartunnan saaneista lopulta joka kymmenes – eli kolme ihmistä – sairastuu.
Jos tuberkuloosia ei hoideta, yhdellä kolmesta elimistön vastuskyky voittaa taudin, kolmanneksella se jää vaivaamaan kroonisesti ja yksi kolmesta kuolee.
Ihminen saattaa olla tuberkuloosin kantaja kymmeniä vuosia ennen kuin tauti puhkeaa heikentyneen immuniteetin myötä esimerkiksi vanhuksena. Piilevänä tauti ei tartu. Bakteerin saadakseen sille pitää altistua useasti.
Tautia on hankala diagnosoida, koska se saattaa oireilla lähinnä yskimisenä ja yleiskunnon heikkenemisenä. Muita oireita ovat hikoilu, väsymys ja kuumeilu.
– Jos ei kuulu riskiryhmään, tautia ei osata heti epäillä. Tuberkuloosi voi myös esiintyä missä tahansa kehon osassa. Keuhkotuberkuloosi on yleisin muoto. Se on kyseessä noin 70 prosentissa tapauksissa.
Tuberkuloosi todetaan keuhkokuvien avulla ja näytteestä, joka otetaan ysköksestä tai keuhkoista tähystämällä.
Lääkkeet tautiin keksittiin jo 1940- ja -50 luvuilla. Hoito kestää vähintään puoli vuotta, ja sen aikana käytetään useita lääkkeitä. Yleisimmät lääkkeet ovat isoniatsidi, rifampisiini, pyratsinamidi, etionamidi ja streptomysiini. Normaalisti ensimmäisen kahden kuukauden aikana käytetään kolmesta neljään lääkettä. Seuraavien neljän kuukauden ajan käytetään kahta lääkettä.
Potilas on vähintään pari viikkoa seurannassa sairaalassa. Lääkkeistä voi tulla pahoja sivuvaikutuksia, joita ovat esimerkiksi iho- ja maksaoireet. Jos tuberkuloosi on saanut lääkkeille vastustuskykyisen muodon, hoito voi kestää kaksikin vuotta. Tätä kutsutaan taudin MDR-muodoksi (multi-drug resistant). Suomessa tapaukset ovat harvinaisia.
Lääkkeille vastustuskykyisten kantojen tautimuodot ovat maailmanlaajuinen uhka.
Tartuttavaan keuhkotuberkuloosiin sairastuneen lähipiiri seulotaan. Tutkimus tehdään, jos on ollut sairastaneen kanssa samassa tilassa vähintään yhteensä kahdeksan tuntia.
Vasankarin mukaan lääkkeille vastustuskykyisten kantojen tautimuodot ovat maailmanlaajuinen uhka. Jos tuberkuloosilääkkeet menetetään, palataan 1900-luvun alun tilanteeseen.
– Monta vuosikymmentä kuviteltiin, että tuberkuloosi häviää maapallolta kokonaan itsestään. Ei osattu ennustaa esimerkiksi väestön suurta liikkuvuutta. Siksi uusia lääkkeitä ei pitkään kehitetty. Nyt ongelmaan on tartuttu.
Suomessa yleinen vauvojen rokottaminen tautia vastaan lopetettiin vuonna 2006. Lapset, jotka voivat saada tartunnan lähipiiristään, rokotetaan edelleen. Alle yksivuotiaan sairastuminen on hengenvaarallista. Lapsilla tuberkuloosi on Suomessa äärimmäisen harvinainen.
Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan jopa kolmannes maailman väestöstä on saanut tuberkuloositartunnan. Vuosittain reilut yhdeksän miljoonaa heistä sairastuu tuberkuloosiin. Tautia esiintyy eniten Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja entisen Neuvostoliiton alueella.
Länsimaissa tuberkuloosi on harvinainen, ja useissa maissa yli puolet tapauksista todetaan ulkomaalaissyntyisillä. Itä-Euroopassa tauti on voimakkaasti lisääntynyt 1990-luvulla.
Tuberkuloosi leviää köyhissä maissa, koska ihmiset asuvat ahtaasti, usein monta sukupolvea saman katon alla. Suomessa taudin vähentymiseen liittyy lääkehoidon ja rokotusten lisäksi yleinen elintason nousu. Rappioalkoholistien keskuudessa saattaa puhjeta aika ajoin miniepidemioita.
Paha ongelma globaalisti on hi-viruksen ja tuberkuloosin yhdistelmä. Maailmassa 700 000 ihmistä sairastaa hiv-infektion lisäksi tuberkuloosia. Tuberkuloosi nopeuttaa hiv-infektion etenemisistä.
– Kaikkein paras tapa ennaltaehkäistä tuberkuloosia on tautitapausten löytäminen ja asianmukainen hoitaminen. Myös yskimishygieniasta huolehtiminen on tietenkin tärkeää, Vasankari muistuttaa.
Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma
Julkaistu Tehy-lehdessä 11/2012
