2. Pian haavainen paksusuolen tulehdus hoidetaan ulosteella.
OSITTAIN TOTTA. Helsingin yliopistolla ja Husilla on meneillään tutkimus ulosteensiirrosta haavaisen paksusuolentulehduksen hoidossa. Tutkimukseen on tarkoitus saada mukaan 80 potilasta, joiden tauti on tutkimuksen aikaan rauhallinen. Potilaille tehdään ulosteensiirto yhden kerran.
Jos tutkimus osoittaa, että ulosteensiirto auttaa pitämään sairauden rauhallisena, siitä voi tulla vakiintunut hoitomuoto.
Meneillään on myös tutkimus ulosteensiirrosta ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa. Sen tulokset selviävät syksyllä 2018.
3. Suolisto on ihmisen toiset aivot.
TOTTA. Näin voi todella sanoa, sillä moni tutkimus on kertonut mielen ja suoliston yhteydestä. Ulkomailla tutkitaan parhaillaan esimerkiksi, voiko ulosteensiirto auttaa MS-taudin ja autismin hoidossa. Esimerkiksi autismitutkimuksessa selvitetään, voiko suoliston mikrobiston muuttaminen vähentää potilaan levottomuutta.
4. Vain harvan kakka sopii ulosteensiirtoon.
TOTTA. Sopiva luovuttaja on perusterve ja normaalipainoinen, eikä hän ole syönyt antibiootteja viimeisen puolen vuoden aikana. Hänellä ei saa olla suolistossaan patogeenisiä bakteereita tai alkueläimiä ja verenkuvan pitää olla normaali. Myös antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja, kuten ESBL-bakteerit, tutkitaan luovuttajan ulosteesta. Verestä katsotaan vasta-aineet muun muassa hepatiitti- ja hi-viruksia vastaan.
Melko monelta luovuttajaksi tarjoutuneelta henkilöltä on löytynyt yllättäen oireeton parasiitti suolistosta.
5. Ulosteensiirto auttaa kaikkia yhtä paljon.
TARUA. Samaa sairautta sairastavien ihmisten mikrobisto ei ole välttämättä samanlainen. Myös taudinkuva voi vaihdella. Siksi ulosteensiirto ei välttämättä korjaa kaikkien mikrobistoa tai muutos ei ole riittävän pysyvä.
Tutkimusten on tarkoitus selvittää, minkälaiset potilaat hyötyvät ulosteensiirrosta, jotta hoitoa voisi kohdentaa niin, että potilas saa siirteen hänelle parhaiten sopivalta luovuttajalta.
6. Ulosteensiirto on uusi antibiootti.
OSITTAIN TOTTA. Ulosteensiirto on häätänyt esimerkiksi ESBL-bakteerin ja kroonisen salmonellan yksittäisissä tapauksissa. Ulosteensiirron teho eri infektioiden hoidossa riippuu siitä, millainen infektio on kyseessä. Esimerkiksi norovirusta ulosteensiirto ei näytä häätävän.
7. Suomalaiset ovat fiksuja antibioottien käyttäjiä.
TARUA. Suunta on parempaan päin, mutta suomalaiset syövät antibiootteja enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. 31 prosenttia suomalaisista aikuisista luulee virheellisesti, että antibiootti tappaa viruksia. Antibiootteja pitäisi syödä vain oikeaan tarpeeseen, eikä laajakirjoisia antibiootteja saisi syödä turhaan.
Asiantuntijoina akatemiatutkija Reetta Satokari Helsingin yliopistosta ja osastonylilääkäri Perttu Arkkila Husin endoskopiayksiköstä.
Teksti Emmi Oksanen
