”Kouluterveyskyselyn pitkät aikasarjat kertovat myönteisestä muutoksesta aikuisten ja koululaisten keskustelukulttuurissa”, sanoo vastaava tutkija Jenni Helenius.
Kouluterveyskyselyssä on tarkasteltu elintapoja sen mukaan, liikkuvatko lapset ja nuoret ainakin tunnin päivässä, nukkuvatko he arkisin kahdeksan tuntia yössä ja syövätkö aamupalan joka arkiaamu.
Kevään 2025 kyselyn mukaan nuorista noin puolet söi aamupalan arkiaamuisin ja hieman yli joka neljäs kertoi liikkuneensa viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään tunnin päivässä kaikki liikkuminen yhteenlaskettuna.
Noin kaksi kolmasosaa nukkui arkisin ainakin kahdeksan tuntia yössä. Kaikki edellä mainitut elintavat toteutuivat pojista kuitenkin vain 17 prosentilla ja tytöistä yhdeksällä prosentilla.
Ala-asteikäisistä vain joka kolmas poika ja useampi kuin joka neljäs tyttö söi aamupalan, liikkui tunnin päivässä ja nukkui mielestään riittävästi.
"Riittävä uni, liikunta ja ravitsemus ovat hyvinvoinnin peruspilareita. Niiden merkitystä myös mielen hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa”, toteaa ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.
Lähes kolme neljäsosaa yläasteikäisistä kertoi, että ei käytä lainkaan alkoholia.
Sähkösavukkeita päivittäin käyttävien nuorten osuudet vaihtelivat 1–9 prosentin välillä eri ikäluokissa. Kyselyn mukaan käyttö oli nuorilla tytöillä poikia yleisempää.
Nikotiinipussien käyttö on sen sijaan yleistynyt merkittävästi sekä pojilla että tytöillä vuoteen 2023 verrattuna. Päivittäinen käyttö oli yleisintä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla.
”Nikotiinipussien päivittäisen käytön yleistyminen nuorilla on hälyttävää. Tupakka- ja nikotiinituotteiden myynnin ikärajaa tulisi nostaa kiireellisesti 20 ikävuoteen”, sanoo erityisasiantuntija Hanna Ollila.
Kiusaaminen ei ole kouluissa vähentynyt. Viikoittaista koulukiusaamista oli kokenut lähes joka kymmenes. Sen sijaan tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä on vähentynyt. Fyysistä uhkaa ovat pojat kokeneet tyttöjä yleisemmin.
Kouluterveyskyselyyn vastasi keväällä 2025 yhteensä noin 270 000 perusopetuksen 4.–5.- ja 8.–9.-luokkalaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa.
Kouluterveyskyselyn toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.