Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat voimakkaasti sote-alalla

Ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.

Kuvateksti
Tutkijoiden mukaan työn reunaehtojen heikkeneminen näkynee lisääntyneissä sairauspoissaoloissa.
Kuva: iStock

Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021.

Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.

”Tulokset olivat kahdella tavalla pysäyttävät. Mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvutrendi näkyi kaikilla tutkituilla toimialoilla, ja samaan aikaan eri työntekijäryhmien väliset erot syvenivät”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen.

Mainos alkaa
Validian mainos, jossa kaksi hymyilevää hoitajaa.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Validian mainos, jossa kaksi hymyilevää hoitajaa.
Mainos päättyy

Sosiaali- ja terveysalalla nousu oli erityisen voimakasta. Vuonna 2015 sote-alan naisilla oli keskimäärin alle 1,6 poissaolopäivää henkilöä kohden vuodessa, kun vuonna 2021 määrä oli jo yli 3,8 päivää. Tämä tarkoittaa väestötasolla yli 600 000 lisäpäivää vuodessa.

Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt selittivät suurimman osan kaikista mielenterveysperusteisista poissaoloista. Seuranta-aikana masennukseen liittyvät poissaolot 1,7-kertaistuivat, kun taas ahdistukseen liittyvät kasvoivat 3,4-kertaisiksi.

Tutkijat arvioivat, että työn reunaehtojen heikkeneminen ja työstä palautumisen vaikeutuminen saattavat selittää sote-alan ja toimihenkilönaisten poissaolojen huolestuttavia kehityskulkuja.