Mitä ilmastonmuutoksesta pitäisi opettaa hoitajille?

Suomalaiset ja yhdysvaltalaiset hoitotyön opiskelijat tiedostavat ilmastonmuutoksen, mutta opetus laahaa perässä. Tämä on väitöskirjatyöhösi liittyvän viimeisen tutkimusartikkelin viesti tiivistetysti. Miten tietoa voidaan hyödyntää käytännössä?

Hoitotyön opetussuunnitelmissa tulisi panostaa ympäristövastuullisiin toimintamalleihin ja ilmastonmuutokseen liittyvän tietoisuuden vahvistamiseen. Itselleni tuli yllätyksenä opiskelijoiden oma arvio, jonka mukaan he eivät tiedä, miten paljon terveydenhuolto itsessään vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Tutkimusaineisto kerättiin Climate and Health Tool -kyselylomakkeella. Suomessa lomake jaettiin hoitotyön opiskelijoille oppilaitosten kautta ja Yhdysvalloissa sosiaalisen median, verkkotapahtumien ja alan organisaatioiden välityksellä. Tarkastelun alla olivat muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvä tietoisuus, huoli ja motivaatio.

Paljonko ilmastonmuutoksesta puhutaan suomalaisissa oppilaitoksissa? Millaista opetuksen tulisi olla?

Opetusta annetaan muutamassa oppilaitoksessa. Esimerkiksi Diakissa on tarjolla Ekososiaalinen työ ja globaaliosaaminen -koulutusohjelma (yamk) ja Savoniasta löytyy Ilmastonmuutos ja terveys -verkkokurssi sekä Ilmastoturvallisuus-osaajakoulutus (yamk).

Maaliskuussa alkoi Lab-ammattikorkeakoulun järjestämä täydennyskoulutus Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistunut osaaja. Olen siellä itse mukana kouluttajana, ja olemme lähteneet katsomaan jo tulevaan: millainen seuraava kurssi voisi olla?

Peruskoulutuksessa opetus kannattaa pikemminkin nivoa sisään opetussuunnitelmaan kuin järjestää erillisiä kursseja. Samalla kun käydään läpi vaikkapa lasten aineenvaihduntaa, voidaan tuoda esille, että aineenvaihdunnan erilaisuuden vuoksi ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ovat lapsilla erilaisia kuin aikuisilla.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa hoitotyöhön?

Terveydenhuolto itsessään on suuri energiankuluttaja, mutta myös iso kasvihuonepäästöjen tuottaja. Kansainvälisen arvion mukaan terveydenhuolto tuottaa 5–10 prosenttia globaaleista kasvihuonepäästöistä. On siis mietittävä, miten päästöjä voitaisiin vähentää.

Ilmastonmuutoksen seuraukset – kuten helleaallot, äärimmäiset sääilmiöt ja muutokset tartuntatautien leviämisessä – vaikuttavat ihmisten terveyteen maailmanlaajuisesti. Terveydenhuollon toimijat, varsinkin potilashoidon ensilinjassa työskentelevät sairaan- ja lähihoitajat, näkevät työssään ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Jossain vaiheessa vastaan tulevat myös työsuojelulliset ja työhyvinvointiin liittyvät kysymykset. Esimerkiksi ikäihmisen asunto saattaa kuumeta helteillä pätsiksi, mikä vaikuttaa potilaan lisäksi myös hoitajaan. Suomen rakennuskantaa ei ole suunniteltu kuumenevaan ilmastoon. Terveydenhuollon asumisyksiköissä ja sairaaloissa on kuitenkin tehty jo paljon parannuksia.

Terveydenhuollon ammattilaisilla on mielestäsi tärkeä rooli ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten hillitsemisessä ja niihin sopeutumisessa. Miksi?

Hoitotyön ammattilaiset kuuluvat luotetuimpiin ammattikuntiin. Koska meihin luotetaan, neuvojamme kuunnellaan. Tarvitsemme vain perehdytystä asiaan.

Miksi kiinnostuit tutkimaan juuri tätä aihetta?

Luonto ja ympäristö ovat aina kiinnostaneet minua, ja nuorempana olin jonkinlainen aktivisti. Väitöstutkimuksen aihe tuli kuitenkin eteeni vähän vahingossa.

Väitöstyöni ohjaaja, professori Ruth McDermott-Levy Villanovan yliopistosta Yhdysvalloista oli vierailemassa Suomessa juuri, kun etsin aihetta pro gradu -työhöni. Minulle ehdotettiin ilmastonmuutokseen liittyvää aihetta ja huomasin, miten mielenkiintoinen aihepiiri se on. Kun kävi ilmi, ettei hoitoalalla ole juurikaan koulutusta ilmastonmuutoksesta, lähdin selvittämään asiaa väitöskirjatutkijana.

Iira Tiitta on terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja ja väitöskirjatutkija. Hän väittelee Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella. Viimeisen tutkimusartikkelin voit lukea täältä.