Infektiolääkäri Reetta Huttunen: ”Hyvä hygienia ehkäisee antibioottiresistenssiä”

1. Mistä antibioottiresistenssi johtuu?

Resistenssi eli vastustuskyky on bakteerien ominaisuus, joka on ollut niillä miljardeja vuosia. Ihminen keksi antibiootit noin sata vuotta sitten. Vähitellen bakteerit ovat kehittäneet vastustuskykyä lääkkeitä vastaan, koska anti­biootteja on käytetty väärin ja liikaa.

Ihminen on ryhtynyt kasvattamaan eläimiä antibiooteilla, ja nykyään jo 70 prosenttia antibiooteista käytetään halvan lihan kasvatukseen. Maataloudesta ne leviävät maaperään ja vesistöihin. Tehomaatalous, ilmastonmuutos ja antibioottiresistenssi – ne kaikki ovat yhteydessä toisiinsa.

Suomessa tilanne on toistaiseksi hyvä. Antibioottiresistenssin ehkäisy on vaikeaa maissa, joilta puuttuu kattava terveydenhuolto ja kunnollinen infrastruktuuri.

2. Mitkä ovat tärkeimmät keinot torjua antibioottiresistenssiä? 

Vastuullinen antibioottien käyttö sekä hyvä ruoka- ja käsihygienia.

Bakteeriantibiootteja pitää käyttää vain bakteeritauteja vastaan, ja hoitoa antibiooteilla voidaan tutkimusten mukaan usein lyhentää. Esimerkiksi keuhkokuumeeseen ei tarvita aina kahden viikon kuuria. 

Suomalaisessa terveydenhuollossa on hyvä hygienia. Tästä saamme kiittää hygieniahoitajia ja valpasta hoitohenkilöstöä, joka toimii esimerkkinä muun muassa lääkäreille.

3. Pitääkö antibioottiresistenssiä pelätä?

Ei tarvitse pelätä. Sen sijaan kannattaa hankkia ja jakaa tietoa sekä toimia vastuullisesti. Antibioottiresistenssi ei näy välttämättä arjessa, mutta on tärkeää tietää, mitkä tekijät sitä lisäävät ja miten sitä voi torjua. 

Vuosituhannen alussa terveydenhuollossa pelättiin MRSA-bakteeria, mutta nykyään se tunnetaan paremmin ja sen tartuntamekanismit ymmärretään. ­

Hoitolaitoksissa osataan suojautuminen, eristys ja varotoimet, mistä on ollut hyötyä myös koronan torjunnassa.

4. Olet kirjoittanut runokirjan. Miten sairaalamaailma taipuu runoiksi?

Runoihin pystyy kanavoimaan työn herättämiä tunteita ja tilanteita, joista ei voi puhua suoraan.

Vastuun ottaminen toisesta ihmisestä tuottaa epävarmuuden ja riittämättömyyden tunteita, joista lääkärit eivät tavallisesti puhu. Toisaalta koemme iloa ja ylpeyttä, kun potilaan tila kohenee.

Olen saanut palautetta, että lukijat ovat pitäneet runoja tunnistettavina. Ehkä aika on nyt kypsä ajatukselle, että lääkärin ei aina tarvitse olla vahva. Seuraava runo­kokoelmani ilmestynee ensi vuonna.

Lue lisää:

Antibioottien liikakäyttö uhkaa kaikkia elollisia – varmista, ettet ole osa ongelmaa