Kamera kaapilla – työnantaja voi kuvata vain välttämättömän

Työnantaja voi kuvata lääkekaapilla työskentelyä, jos kaikki muut valvontakeinot on todettu toimimattomiksi.

Kuvateksti
Kameraa ei voi käyttää lääkevarkauksien selvittämiseen niin, että sillä kuvattaisiin yksittäistä työntekijää, jota epäillään varkauksista. Kuva: Kaisa Sirén

1  Käytännöt tietosuojaselosteeseen

Lääkevarkauksien estäminen on työpaikalla kaikkien etu. Työnantaja voi kuvata lääkekaapilla työskentelyä, jos kaikki muut keinot lääkehoidon valvontaan on todettu toimimattomiksi. Kuvauk­sen aloittamisesta täytyy käydä työpaikalla yhteistoimintaneuvottelut. Valvontakameroista pitää olla näkyvä merkintä siinä tilassa, johon ne on asennettu.

Kameraan ja kuvaamiseen liittyvät käytännöt pitää kirjata julkiseen tietosuoja­selosteeseen. Siinä pitää mainita muun muassa se, kuka tallenteita saa katsoa ja miten kauan niitä voi säilyttää. Tallenteita ei voi säilyttää yhtään kauempaa kuin on tarpeen. Jos lääkkeet lasketaan esimerkiksi jokaisen vuoron päätteeksi, tallenteita ei voi säilyttää kuukautta.

2 Vain välttämättömän voi kuvata

Työnantaja voi kuvata lääkekaapilla työskentelystä vain välttämättömän eikä yhtään enempää. Kameraa ei voi käyttää lääkevarkauksien selvittämiseen niin, että sillä kuvattaisiin yksittäistä työntekijää, jota epäillään varkauksista. Kameraa ei saa käyttää työntekijöiden valvontaan yleisemmin, eikä niitä voi sijoittaa esimerkiksi sosiaalitiloihin tai kahvihuoneeseen.

3 Älylääkekaappi tunnistaa kävijän

Älylääkekaappi nostaa kynnystä lääkevarkauteen, sillä jokainen käyttäjä kirjautuu kaapille henkilökohtaisella ammattikortillaan. Kaikilla käyttäjillä ei ole välttämättä oikeuksia kaapin koko sisältöön. Kaapin lokitietoihin jää jälki siitä, kuka on ottanut ja mitä.

4 Kamera ei varasta estä

Valvontakamera herättää työntekijöissä paljon tunteita. Kuvaaminen voi toimia myös työntekijöiden oikeusturvan hyväksi, sillä sen avulla pystytään poistamaan aiheettomia epäilyjä. Lääkekaappi on vain yksi työpiste, jossa lääkkeitä käsitellään, joten sen kuvaaminen ei estä välttämättä kaikkia varkauksia. Lääkkeet voivat joutua vääriin käsiin myös siinä vaiheessa, kun ne jaetaan potilaille.

5 Lääkevarkaudet puuttuvat tilastoista

Arviolta 10-15 prosenttia terveydenhuollon ammattilaisista käyttää jossain elämänsä vaiheessa väärin alkoholia tai lääkkeitä. Määrä on sama kuin väestössä keskimäärin. Lääkevarkauk­sista ei ole olemassa tilastotietoa. Se kuitenkin tiedetään, että viidennekseen Valviran tekemistä ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisista ja poistamisista liittyy lääkevarkaus tai epäily siitä.

Teksti Riitta Hankonen ja Terhi Mäkinen

Asiantuntijoina Tehyn lakimies Matias Nyman ja Newicon Oy:n avainasiakaspäällikkö Lauri Rissanen.

Julkaistu Tehy-lehdessä 11/2018