Lähihoitaja sai hyvitystä raskaussyrjinnästä

Lähihoitaja työskenteli kaupungin hoivaosastolla neljän vuoden ajan määräaikaisena. Työsopimusten ketjutus oli yhtäjaksoista lukuunottamatta vuorotteluvapaasijaisuuden vaatimaa päivän katkoa. Sopimusten perusteena olivat sijaisuudet.

Lähihoitaja ilmoitti raskaudestaan työnantajalle kaksi kuukautta ennen äitiysvapaan alkua. Työnantaja ei uusinut työsuhdetta, ja sopimus päättyi kolme päivää ennen äitiysvapaan alkua. Lähihoitaja jäi ilman äitiysvapaan palkkaa.

Lähihoitaja otti yhteyttä Tehyn Helsingin aluetoimistoon. Järjestöasiantuntija Arja Tunturi lähetti työnantajalle kirjallisen selvityspyynnön, joka koski sekä määräaikaisia työsopimuksia että syrjintää raskauden perusteella. Työnantaja ilmoitti, että se ei ole viimeisintä työsopimusta tehtäessä tiennyt lähihoitajan olevan raskaana.

Työnantaja ei kyennyt kumoamaan syrjintäolettamaa, joka syntyy, jos työnantaja sanoo raskaana olevan työntekijän irti tai ei solmi tämän kanssa uutta työsopimusta. Syrjintäolettama kumoutuu, jos työnantaja pystyy osoittamaan, että irtisanominen tai työsuhteen solmimatta jättäminen on johtunut jostain muusta syystä. Tasa-arvolaki kieltää asettamasta työntekijää eriarvoiseen asemaan synnytyksen ja raskauden perusteella.

Tehyn lakimies Niina Nurminen laati työnantajalle korvausvaatimuksen, joka koski työsuhteen perusteetonta päättämistä ja syrjintää raskauden perusteella. Nurminen vaati lähihoitajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, irtisanomisajan palkkaa ja hyvitystä raskaussyrjinnästä. Työnantajalla oli pari kuukautta aikaa myöntää tai kiistää vaatimukset. Nurminen ilmoitti kirjeessä, että mikäli työnantaja kiistää vaatimukset, lähihoitaja voi nostaa kanteen käräjäoikeudessa.

Työnantaja halusi sopia asian. Lähihoitaja saisi korvausta raskaussyrjinnästä, mutta työsuhteen perusteettoman päättämisen työnantaja kiisti.

Lähihoitaja suostui sopimaan raskaussyrjinnän ja sai tasa-arvolain mukaista hyvitystä 8000 euroa. Määräaikaisuusriita menee käräjäoikeuteen.