Palkasta puuttui 3700 euroa

Työsuhteen päätyttyä työnantaja jätti loppupalkan maksamatta.

Kuvateksti
Maksamatta jääneet palkat vaikuttavat työntekijän eläkekertymään. Kuva: iStock

Perushoitaja Anita Saikkoselle ehti kertyä yhdeksän kuukauden työsuhteen aikana muhkeat palkkasaatavat. Hän työskenteli pääkaupunkiseudulla toimivassa yksityisessä kotipalveluyrityksessä. Hän haistoi heti palaneen käryä, koska työpaikalla oli omituisia käytäntöjä esimerkiksi vuosilomapäivien laskemisessa.

Työsuhteen päätyttyä työnantaja jätti loppupalkan maksamatta. Saikkonen otti yhteyttä Tehyyn. Palkkakirjanpidosta kävi ilmi, että työnantaja oli jättänyt maksamatta ylityökorvauksia ja lomarahoja yhteensä 3 700 euroa.

Työnantaja maksoi palkkasaatavat Tehyn yhteydenoton jälkeen.

Saikkonen on ryhtynyt uudessa työpaikassaan työkavereiden pyynnöstä luottamusmieheksi.

– Omat kokemukset edunvalvonnan tarpeellisuudesta antoivat rohkeutta.

Osa palkasta jää yksityisellä sosiaalipalvelualalla usein maksamatta. Isot yritykset maksavat yleensä vuorolisät, mutta ne yrittävät kikkailemalla estää ylityötä muodostumasta. Palkkasaatavien selvittely työllistää Tehyn edunvalvontaa jatkuvasti.

Työntekijät ovat usein arkoja kyseenalaistamaan työnantajan toimia.

Osittain ongelma johtuu siitä, että yksityisellä sosiaalipalvelualalla ei ole riittävästi luottamusmiehiä, joiden olemassaolo ehkäisisi väärinkäytöksiä. Työntekijät ovat usein arkoja kyseenalaistamaan työnantajan toimia, ja väärät käytännöt jatkuvat.

Maksamatta jääneet palkat vaikuttavat työntekijän eläkekertymään. Ne myös vääristävät yritysten välistä kilpailua.

– Vain jäävuoren huippu tulee Tehyn tietoon, koska läheskään kaikki eivät vie asiaa eteenpäin, sanoo lakimies Vappu Okkeri.

Okkeri kehottaa työntekijöitä perehtymään palkkalaskelmaansa tarkasti ja kysymään työnantajalta, jos tehtyjä ylitöitä tai vuorolisiä ei näy laskelmassa. Ylityö pitää työaikalain mukaan korvata joko 50- tai 100-prosenttisesti. Vuorolisät pitää maksaa illasta, yöstä ja viikonlopulta.

– Palkkasaatavat on syytä ottaa työnantajan kanssa puheeksi jo työsuhteen aikana, koska silloin niitä on helpompi selvitellä.

Työnantaja saattaa edellyttää työntekijöiltä joustoa ylitöiden teossa ja uhata esimerkiksi epämieluisilla työvuorojärjestelyillä, jolleivät työntekijät suostu joustamaan.

– Työvuorot ja työehtosopimuksen mukainen palkka eivät ole verrattavissa. Työehtosopimusta pitää noudattaa, eivätkä työntekijät voi siinä joustaa.

Osa työnantajista kikkailee vahvistettujen työvuorolistojen kanssa ja edellyttää työntekijää vaihtamaan vuoroja niin, että ylityötä ei pääsekään muodostumaan.
Kikkailu ei ole laitonta, mutta työntekijän ei kannata suostua työvuorojen siirtoihin.

Jotkin yritykset maksavat palkkasaatavat vasta riitautuksen jälkeen.

– Työnantaja voi ehdottaa, että työntekijä tekisi ylimääräisen vuoron, joka vastaavasti poistetaan toiselta päivältä. Työntekijän ei kannata suostua tähän, koska ylityökorvaukset jäävät saamatta. Ehdottaminen sinänsä on mahdollista, mutta työnantaja ei saa painostaa.

Okkeri harmittelee, että matalapalkka-alan työnantajat haluavat tietoisesti laskea alan mainetta. Jotkin yritykset maksavat palkkasaatavat vasta riitautuksen jälkeen.

– Saamatta jäävät palkat syövät työntekijöiden motivaatiota ja vähentävät ylpeyttä omasta alasta.

Julkaistu Tehy-lehdessä 10/2014