Yli kymmenen vuotta määräaikaisena työskennellyt sosionomi oli aloittanut seurakunnan diakonina epäpätevänä ja opiskellut työn ohessa tutkinnon saadakseen vakituisen työn.
Valmistuttuaan hän oli ottanut vakinaistamisen puheeksi kirkkoherran kanssa, mutta tuloksetta. Kun sosionomi oli vielä viiden vuoden kuluttua valmistumisestaan määräaikaisena, hän otti yhteyttä Tehyyn.
Tehyn lakimies Niina Nurminen totesi määräaikaisuudet laittomiksi ja kirjoitti työnantajalle kaksi vaatimuskirjettä. Niissä hän tähdensi määräaikaisuuden laittomuutta ja edellytti sosionomin vakinaistamista. Vaatimuskirjeet eivät tuottaneet toivottua tulosta.
