Sote-uudistus tuo perhekeskukset koko Suomeen – Helsingissä luovutaan samalla pysyvistä työhuoneista

Kampin perhekeskuksen avajaispäivänä asiakkaat kiittelivät lämmintä vastaanottoa ja tehyläiset totuttelivat monitoimitiloihin.

Kuvateksti
Äiti Katja Makkonen toi puolitoistavuotiaan Taimin neuvolatarkastukseen uutuuttaan hohtavaan Kampin perhekeskukseen.
Kuva: Liisa Takala

Ala-aulan ikkunan on vallannut kasa vaaleanpunaisia, Helsingin kaupungin logolla varustettuja ilmapalloja. Tänään vietetään Kampin vastavalmistuneen palvelukeskuksen avajaispäivää, ja ilmapalloja on tarkoitus antaa lahjaksi asiakkaiksi saapuville lapsille.

Suuremmat avajaisseremoniat saavat vielä odottaa, niitä on siirretty eteenpäin koronapandemian vuoksi. Muutama työmies pyörii vielä käytävillä tutkimassa perhekeskuksen remontin viimeistelytarpeita.

Värimaailma aulassa on pastellisen harmoninen. Aulan takaosassa sijaitsee kaikille avoin perhekahvila, jonka vierestä pääsee hisseillä eteenpäin varsinaisten palvelujen äärelle. Kerroksia on yhteensä viisi ja työntekijöitä niissä noin sata.

Ylempien kerrosten seinillä on suuria piirroskuvia, jotka esittävät monimuotoisia perhemalleja. Yhdellä hahmolla on päässään huivi, toisesta ei voi päätellä sukupuolta, kolmannessa isä työntää yksin lastenrattaita.

Hahmot ovat osa Helsingin kaupungin lapsiperhepalveluiden visuaalista ilmettä ja Kampin perhekeskuksen työntekijän, terveydenhoitaja Sari Laurénin mieleen.

”Perheet toivovat tulevansa kanssamme nähdyksi ja kuulluksi. Asiakkaille on tärkeää, että täällä työskentelevät ammattilaiset ottavat kopin heidän huolistaan ja ohjaavat tarvittaessa nopeasti oikeaan paikkaan avun saamiseksi. Perhekeskuksissa se on nyt helpompaa kuin ennen”, Sari tiivistää.

Terveydenhoitaja Sari Laurén pakkaa tavaroita.
Terveydenhoitaja Sari Laurén pakkaa tavaroita kotikäynnille vastasyntyneen vauvan luokse. Perille hän matkustaa julkisilla kulkuvälineillä.

Perhekeskukset ovat ikään kuin lapsiperheiden sote-uudistus. Niiden tarkoitus on auttaa 0–17-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään entistä paremmin sekä ennaltaehkäisevien että erityispalvelujen äärelle.

Kamppiin on kerätty kolmen neuvolan palvelut: paikalle siirtyivät Viiskulman, Töölön ja Laakson neuvolayksiköt. Sen lisäksi paikan päältä löytyy esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua ja sosiaaliohjausta.

Pysyvistä työhuoneista luopuminen on suuri muutos.

Tehyläisen työntekijän näkökulmasta perhekeskusten idea on, että perheen tarpeisiin pystytään vastaamaan entistä paremmin esimerkiksi moniammatillisen neuvolatiimin avulla. Tavoitteena on, että asiakas saa paremmin juuri hänelle räätälöidyt tukipalvelut eikä hänen tarvitse kerrata tilannettaan yhä uudestaan eri ihmisille.

Sari Laurén oli ennen töissä Töölössä, mutta tänään on hänen ensimmäinen työpäivänsä perhekeskuksessa, neljännen kerroksen huoneessa 413. Huone on yhteiskäytössä lääkärin kanssa, joka ei juuri nyt ole paikalla.

Perhekeskuksiin liittyvä monitilakonsepti on Sarille uusi asia. Vaikka hän on tottunut jakamaan huonettaan aiemminkin, pysyvästä työhuoneesta on pitänyt luopua nyt kokonaan.

”Se on perhekeskuksen tuoma suurin muutos. Istun viikon aikana vähintään kolmessa eri huoneessa ja minun pitää aamuisin tarkistaa, mihin milloinkin menen. Apotti-järjestelmä tuo työhön vielä omat mausteensa. Perustyö asiakkaiden kanssa pysyy kuitenkin samana.”

Toisaalta vaihtuvia työhuoneita on myös sisustettu yhtenäisiksi. Kaikista huoneista esimerkiksi löytyy samanlainen tarvikekärry, joka sisältää samoilla paikoilla samat tarpeet: esimerkiksi pistosvälineitä, lastenlaastareita, verenpainemittarin, dopplerin ja hemoglobiinimittarin.

Perhekeskuksen infotaulu.
Infotaululle hissien viereen on listattu perhekeskuksen palvelut.

”Meillä on myös kaksi lähihoitajaa auttamassa lääkintälaitteiden ja -tarpeiden huolto- ja tukkutilauksissa. He auttavat myös vaikkapa asiakkaiden äkillisissä ajanvarauksen peruutuksissa. Siitä on todella iso apu.”

Sari uskoo, että perhekeskuksen tavoissa ja toimintamalleissa riittää vielä hiomista. Yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan.

”Kun on iso henkilöstö, asiat ja niiden toteuttaminen pitää pilkkoa pieniin osiin. Toisaalta hienoa on se, että samassa talossa on niin paljon eri alojen osaamista. Odotan innolla pääseväni tutustumaan uusiin kollegoihini.”

Asiakkaat vaikuttavat ensikosketuksellaan tyytyväisiltä Kampin perhekeskukseen. Äiti Katja Makkonen, isä Jarno Köykkä ja tytär Taimi ovat juuri käyneet neuvolassa Taimin puolitoistavuotistarkastuksessa. He olivat aiemmin Viiskulman terveysaseman neuvolan asiakkaita, mutta pääsivät testaamaan uutta perhekeskusta heti avajaispäivänä. Tuttu terveydenhoitaja Sinikka Reini kertoi perheelle siirtymästä Taimin yksivuotisneuvolassa.

”Sisään astuessamme olimme vähän hukassa, kun kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä, mutta vastaanotto oli hyvin lämmin. Neuvonnasta meidät ohjattiin ihanasti eteenpäin ja lapsikin huomioitiin”, Katja kiittelee.

Katja iloitsee Kampin perhekeskuksen erinomaisesta sijainnista ydinkeskustassa, sillä paikalle pääsee helposti julkisilla. Myös pehmeä, pastellinen sisustus herättää ihastusta sekä äidissä että tyttäressä.

”Kivaa, että sisustuksessa on käytetty murrettuja värejä eikä peruspunaista ja -sinistä. Taimi bongaili kauniita huonekaluja ja innostui aulassa olevasta design-leikkinorsusta. Vaikka tämä on iso laitos, tilat ovat tunnelmalliset. Pienillä yksityiskohdilla, kuten neuvolahuoneen keltaisilla tuoleilla, on iso vaikutus viihtyvyyteen.”

Olemme saaneet neuvolasta osaksemme niin paljon hyvää.

Katja haluaa kiittää myös Sinikkaa ja muita neuvolatyöntekijöitä heidän tärkeästä työstään. Sinikka on ollut perheen matkassa raskaudesta asti ja oli ensimmäinen vieras, joka pääsi perheen kotiin korona-aikana kotikäynnille. Nyt perhe puolestaan oli Sinikan ensimmäisiä vieraita uusissa tiloissa.

”Olemme saaneet neuvolasta osaksemme niin paljon hyvää. Täällä tehdään todella tärkeää ja arvokasta työtä”, Katja kiittelee.

”Sinikka on ottanut meidät ummikkovanhemmat kauniisti ja asiallisesti vastaan. Kotikäynnillä saimme häneltä neuvoja esimerkiksi perhepedistä, ja siitä eteenpäin Taimi on nukkunut meidän vieressämme.”

Myös kolmen viikon ikäinen Lucas on ensimmäisiä Kampin perhekeskuksen asiakkaita. Hänen äitinsä Elenan ensireaktio paikasta on ilahtunut, vaikka keskuksen koko hieman mietityttää.

Lucas on Elenan toinen lapsi, perhe oli aiemmin Viiskulman asiakkaita. Koska aiempi neuvola tuntui sopivan pieneltä ja intiimiltä, Elena tunsi siellä, että hänet otettiin vastaan yksilönä, ei vain yhtenä asiakkaana muiden joukossa. Hän toivoo, että sama tulee tapahtumaan perhekeskuksessakin.

”Onhan tämä tosi iso paikka, jossa on paljon työntekijöitä. Hetki menee kaikkeen tottuessa. Tilat ovat kuitenkin oikein viihtyisät, kaikki on uutta ja puhdasta.”

Ensimmäiselle käynnille perhekeskukseen pääsivät myös isä Reino Kupari, äiti Lea Telivuo-Kupari ja vastasyntynyt tyttövauva, joka on parin kolmas lapsi. Reinon mielestä idea keskitetyistä, pelkästään perheille suunnatuista palveluista on hyvä.

”Koko perheen tilanne käsiteltiin neuvolakäynnillä hyvin ja kokonaisvaltaisesti, jokainen huomioitiin yksilönä.”

Parilla on vastasyntyneen tyttären lisäksi 8-vuotias tytär ja 3-vuotias poika. Vaikka neuvolavierailujen luulisi sujuvan jo rutiinilla, Reino pitää kertausta hyvänä asiana.

”Pikkulapsiaika unohtuu lopulta hyvin nopeasti. Siksi neuvolakäynnit uuden lapsen kanssa ovat aina paikallaan.”

Kampin perhekeskus on neljäs Helsinkiin perustetuista perhekeskuksista. Aiemmat on perustettu Itäkeskukseen vuonna 2017, Vuosaareen vuonna 2018 ja Kallioon vuonna 2019. Helsingin kaupunki aloitti perhekeskusten suunnittelun jo ennen varsinaista sote-uudistusta.

Jokaisessa Helsingin neljän eri perhekeskuksen suunnittelussa on ollut mukana projektipäällikkö Anna-Kaisa Tukiala. Hän on hallinnut kokonaisuutta. Nykyisessä työssä Anna-Kaisan taustasta on ollut apua, sillä hän on aiemmin työskennellyt sosiaalialalla.

Yksi Anna-Kaisan työpareista Kampin ja Kallion perhekeskuksissa on ollut suunnittelija, aiemmin terveydenhoitajana työskennellyt Saara Hakkarainen. Saara on vastuussa muun muassa tilojen käytännön toimivuudesta, värimaailman luonnista ja monista yksityiskohdista.

Avajaispäivänä sekä Saara että Anna-Kaisa ovat innokkaalla tuulella, sillä vuonna 2019 alkanut suunnittelutyö on vihdoin saatu päätökseen.

”Työntekijöiden tarpeita on pyritty kuulemaan läpi projektin muun muassa kaikille yhteisten virtuaalisten työpajojen muodossa”, Anna-Kaisa Tukiala huomauttaa.

Asiakkaita palvellaan aamuseitsemästä iltakahdeksaan.

Suunnittelijana Saara Hakkarainen ymmärtää, etteivät kaikki ole uudistuksesta pelkästään innoissaan. Monitoimitilat ja omista työhuoneista luopuminen ovat herättäneet eniten huomiota. Työntekijät ovat toivoneet lisää neliöitä ja seiniä, mutta sillä on mentävä, minkä nämä tilat mahdollistavat.

”Muutokseen sisältyy aina tiettyä epävarmuutta, mutta oma taustani tehyläisenä on auttanut luomaan henkilöstölle luottamusta siitä, että heidät huomioidaan”, Saara arvelee.

Anna-Kaisan ja Saaran työ Kampin perhekeskuksen parissa jatkuu vielä puoli vuotta, jotta käytännöt saadaan varmasti toimiviksi.

Ensimmäisestä kerroksesta sijaitsevasta fysioterapiahuoneesta löytyykin pientä korjattavaa. Fysioterapeutit Jaana Pitkänen, Seija Salo sekä osastonhoitaja Tiina Ura ovat huomanneet, että puolapuista puuttuu vaneripalikka. He huomauttavat myös tietokonepöydän lattiatasossa sijaitsevien avohyllyjen epäkäytännöllisyydestä: pienten asiakkaiden kaikkialle ehtivät sormet löytävät äkkiä papereiden luokse.

Saara lupaa järjestää paikalle koreja. Samalla lähtee tilaus lisäkuramatoista vaunuparkkiin.

Viisi perhekeskuksen työntekijää on kokoontunut samaan huoneeseen.
Kampin perhekeskuksen työntekijät Jaana Pitkänen, Seija Salo ja Tiina Ura kertovat suunnittelija Saara Hakkaraiselle ja projektipäällikkö Anna-Kaisa Tukialalle huomioitaan fysioterapiahuoneen toiminnasta käytännössä.

Perhekeskusten aukioloajat ovat perinteistä neuvolaa laajemmat, sillä asiakkaita palvellaan aamuseitsemästä iltakahdeksaan. Terveydenhoitaja Sari Laurénin työvuoro onkin alkanut tänään kello 11. Vuoro päättyy kello 19.

Seuraavaksi Sari on suuntaamassa kotikäynnille, jota varten hän pakkaa tavaroita suureen kassiin. Mukaan lähtee muun muassa vaaka, käsineitä, ompeleenpoistovälineet, desinfiointiainetta ja työessu. Sari matkustaa perheen luokse julkisilla. Matkustamiseen hän käyttää yhteiskäytössä olevaa matkakorttia, jolle työnantaja on ladannut arvoa.

Sari on työskennellyt Helsingin kaupungilla eri tehtävissä liki 30 vuotta. Hän viihtyy neuvolassa, mutta hän on hieman huolissaan siitä, ettei omalle erikoisalalle löydy enää työntekijöitä samalla tavalla kuin ennen.

”Olen huolissani työmme kuormittavuudesta ja Apotin liian lyhyistä aikapohjista.”

Isompien lasten tarkastuksia on jäänyt tekemättä pandemian takia, ja nyt tuota hoitovelkaa kurotaan umpeen. Toisaalta käyttöön on otettu myös uusia työtapoja, kuten Teamsin välityksellä tehtäviä perhevalmennuksia ja diabetesryhmiä. Ne ovat toimineet Sarin mielestä hyvin.

Ongelmista huolimatta Sari uskoo, että perheet saavat neuvolasta tarvitsemansa avun. Parasta ammatissa hänelle itselleen ovatkin juuri asiakkaat.

”Antoisinta on nähdä jatkumo omassa työssään. Se alkaa positiivisesta raskaustestistä ja päättyy siihen, kun lapsi menee kouluun. Suoraan perheeltä saadut kiitokset ovat parasta kiitosta tehdystä työstä.”

Tavoitteena paremmat palvelut ja säästöt

Lapsi- ja perhepalveluiden uudistaminen oli yksi Juha Sipilän hallituksen hankkeista.

Jokaiselle sote-uudistuksessa muodostettavalle hyvinvointialueelle perustetaan perhekeskuksia. Joissakin kunnissa ja maakunnissa perhekeskukset ovat toimineet jo useita vuosia, mutta niitäkin kehitetään uudistuksen myötä entistä monipuolisemmiksi.

Tarkoitus on, että lapsiperheet saavat saman katon alta sekä sosiaali- että terveyspalveluja. Tällä pyritään auttamaan perheitä entistä paremmin ja säästämään samalla yhteiskunnan rahoja. Taloudellisia säästöjä uskotaan tulevan siitä, että ongelmiin pystytään puuttumaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Silloin korjaavia palveluita ei välttämättä tarvita niin paljon.

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
6.4.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
23.3.2021