Silmänpohjan ikärappeuma (makuladegeneraatio) on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Suomessa noin tuhannen ihmisen näkö heikkenee vuosittain ikärappeuman takia. Yhteensä potilaita on yli 100 000.
Yli 60-vuotiaista noin kymmenesosalla ja yli 80-vuotiaista kolmasosalla arvioidaan esiintyvän silmänpohjan ikärappeumaa.
Rappeumaa on kahta muotoa: kosteaa ja kuivaa. Kosteaan on olemassa hoito, joka tehoaa, kun se aloitetaan ajoissa. Kuivaan ei ole parantavaa hoitoa. Sen oireet ovat kuitenkin usein lievemmät, ja se etenee kosteaa hitaammin.
Yli 80 prosenttia potilaista sairastaa kuivaa muotoa. Rappeuma ei johda sokeutumiseen.
Diagnostiikassa on olennaisinta erottaa sairauden kuiva ja kostea muoto toisistaan. Oirekuva on usein sama, mutta kosteassa muodossa tarkannäkemisen alue vaurioituu muutamassa viikossa tai kuukaudessa.
Kosteassa muodossa silmänpohjan suonikalvoston verisuonet kasvavat hallitsemattomasti. Verisuonet tihkuvat ympäristöön, aiheuttavat turvotusta ja irrottavat verkkokalvon eri kerroksia toisistaan.
Verkkokalvo rappeutuu ja tarkka näkö heikkenee
Kun silmänpohjan keskiosan solut rappeutuvat, verkkokalvon tarkan näkemisen alue ei pysty toimimaan normaalisti. Näöntarkkuus heikkenee ja näkökentän keskiosalla ei voi nähdä kunnolla. Sairauden myötä verkkokalvolle kertyy kuona-aineita ja näköä aistivien solujen toiminta heikkenee.
”Rappeuma tekee keskelle näkökenttää sumean alueen, mutta näkö säilyy reunoilla, joten ihminen pystyy esimerkiksi liikkumaan. Tilanne on kuitenkin parempi kuin se, että sokeutuisi kokonaan”, sanoo silmätautien erikoislääkäri Pekko Hujanen Mehiläisestä.
”Lukeminen ei onnistu ilman suurentavia apuvälineitä. Niihin on oikeutettu, kun näöntarkkuus on alle 30 prosenttia. Se on näkövammaisuuden raja.”
Kuivassa rappeumassa verkkokalvolle kertyy tarkan näön alueelle kuona-ainekokkareita. Myös valoa aistivien solujen toiminta heikkenee.
Kuivaan rappeumaan on kehitteillä Suomessa lupaava hoitomuoto. Siinä silmänpohjaa lämmitetään, mikä hajottaa kuona-aineita. Pohjois-Savon hyvinvointialue on saanut luvan potilaskokeisiin.
”Mahtavaa, että hoitomuotoa tutkitaan ja kehitetään Suomessa. Vielä ollaan kuitenkin tosi varhaisessa vaiheessa.”
Taudin syntymekanismi on tuntematon. Ikärappeumalle altistavat perinnölliset tekijät, tupakointi, sydän- ja verisuonisairaudet, ylipaino ja vähäinen hedelmien ja vihannesten saanti. Mikäli toisessa silmässä on jo havaittu rappeumaa, tupakointi on syytä lopettaa.
Viivojen vääristyminen tyypillinen oire
Ikärappeuman tyypillisiä oireita ovat viivojen vääristyminen ja näön tarkkuuden aleneminen sekä erilaiset lähi- ja kaukonäön häiriöt.
Viivojen vääristymisen voi havaita esimerkiksi siitä, että lipputanko näyttää mutkaiselta. Samoin järvelle katsottaessa horisonttiviiva voi tehdä mutkan.
Ikärappeumassa värinäkö voi heikentyä, ja usein keskeisessä näkökentässä on tumma varjostuma.
Potilas voi seurata muutoksia yksinkertaisen Amslerin kartan avulla. Se on ruudukko, jossa on musta piste keskellä. Kun potilas katsoo lukuetäisyydeltä kummallakin silmällä vuorotellen mustaan pisteeseen, sitä ympäröivät viivat voivat vääristyä, mikä voi viitata kosteaan rappeumaan.
Myös näkökentässä esiintyvät selkeät mustat puutosalueet tai valkoiset läiskät, ikään kuin reiät maisemassa, ovat ikärappeumaan sopivia muutoksia. Lukiessa osa kirjaimista voi kadota.
Silmälääkäri toteaa ikärappeuman silmänpohjan tutkimuksella ja verkkokalvon OCT (optical coherence tomography) -valokerroskuvauksella. Tutkimuksessa saadaan näkyviin verkkokalvon eri kerrokset. Verisuonten tihkumisesta aiheutunut vuoto ja turvotus verkkokalvon alla tai kerroksissa näkyvät OCT-kuvauksessa. Tutkimus on kivuton.
Väriainekuvauksessa verisuoneen annostellaan väriainetta. Väriaine hakeutuu silmän verkkokalvon verisuoniin. Silmästä otetaan peräjälkeen useita valokuvia. Väriainekuvauksessa saadaan näkyviin väriaineen leviäminen verisuonia pitkin. Jos verkkokalvolla on epänormaalia verisuonikasvua tai vuotoja, ne tulevat hyvin usein esiin kuvauksessa.
Kosteaa ikärappeumaa hoidetaan injektioilla
Ikärappeuman kosteaa muotoa hoidetaan annostelemalla verisuonikasvutekijöiden estäjiä injektiona silmän sisään. Ne estävät uudissuonten muodostumista ja hidastavat näön heikkenemistä. Hoito on potilaalle lähes kivuton, eikä siihen liity merkittäviä rajoituksia.
Ensilinjan lääke bevasitsumabi on alun perin tarkoitettu suolistosyövän hoitoon. Sitä on Pekko Hujasen mukaan pitkään käytetty tehokkaasti ja turvallisesti kostean rappeuman hoitoon.
”Bevasitsumabi toimii suurimmalle osalle potilaista erinomaisesti. Lääke on ylivoimainen kustannusvaikuttavuudeltaan. Tarvittaessa käytetään uudempia lääkkeitä, jos ensilinjan hoito ei auta. Niiden ongelma on merkittävästi korkeampi hinta.”
Riittävän ajoissa aloitettu hoito parantaa kostean muodon ennustetta. Osalla potilaista uudissuonien kasvu hidastuu tai jopa pysähtyy, mutta osalla rappeuma etenee hoidoista huolimatta.
Lähteenä käytetty: Terveyskirjasto, Näkövammaisten keskusliitto, Potilaan lääkärilehti ja Pirkanmaan hyvinvointialue.
