Lyhyt työsuhde yhdistää ammattioikeuksiaan menettäneitä hoitajia, käy ilmi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksista.
Useimmiten ammatinharjoittamisoikeuteen puututaan päihteiden ongelmakäytön takia. Se oli syynä 82 prosentissa tapauksista. Ongelmakäyttö näkyi usein lääkkeiden varastamisena tai päihtyneenä työskentelynä. Lisäksi esiintyi potilaiden epäasiallista kohtelua, lääkevirheitä ja työkyvyn alenemista esimerkiksi muistisairauden tai mielenterveysongelmien vuoksi.
Kolme neljästä työskenteli julkisella puolella. Yli puolet oli töissä sairaalassa.
Sairaanhoitaja oli keskimäärin 44-vuotias, kun asia tuli vireille. Ikä vaihteli: nuorin oli 25, vanhin 61. Myös alallaoloaika vaihteli. Aikaa valmistumisesta oli kulunut 8 kuukaudesta 39 vuoteen. Yksi yhdistävä piirre löytyi: suuri osa oli työskennellyt nykyisessä työssään melko lyhyen aikaa. Yli 70 prosentilla työsuhde oli kestänyt alle 5 vuotta. Heistä 35 prosentilla työsuhde oli kestänyt alle vuoden.
15 prosentilla oli aiempi rikosoikeudellinen tuomio esimerkiksi rattijuopumuksesta. 16 prosenttia oli ollut Valviran valvontatoimenpiteiden kohteena jo aikaisemmin.
Joka neljännellä oli aiempi terveydenhuollon tutkinto, kuten lähihoitaja tai lääkintävahtimestari. Opintoja oli jatkettu sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi, kätilöksi tai ensihoitajaksi. Tutkimuksessa ei ole mukana lähihoitajia.
Oikeuksien poistamisen lisäksi Valvira voi rajoittaa niitä. Tyypillistä on rajoittaa työskentely julkiselle puolelle, kieltää lääkkeiden käsittely tai yksintyöskentely. Lähihoitajilla rajoittamisen mahdollisuutta ei ole: hänellä joko on tai ei ole lupa käyttää lähihoitajan nimikettä.
Aineistona 68 Valviran päätöstä vuosilta 2014–2015. Kyseessä on pilottiaineisto terveystieteiden maisteriopiskelija Maija Suikin gradusta ja tohtoriopiskelijoiden Oili Papinahon ja Katrimaija Luurilan tekeillä olevista väitöstutkimuksista Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella.
