Metropolia-ammattikorkeakoulussa matkasynnytystä harjoitellaan tällä synnytyssetillä. Kuva: Pia Inberg

Tehtävänä matkasynnytys – joskus kohteeseen astellaan nokisin saappain

Apua, nyt se syntyy! Miten ensihoitaja selviää matkasynnytyksestä?

Matkasynnytys osuu harvoin kohdalle. Joillekin ensihoitajille ei koskaan.

Viime vuonna matkalla synnytyssairaalaan syntyi 93 vauvaa. Muuten sairaalan ulkopuolella suunnittelemattomasti syntyneitä oli 86. Läheltä piti -tilanteita, joissa synnytys on jo loppusuoralla, lienee paljon enemmän.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Sairaalan ulkopuolella suunnittelemattomasti syntyneiden määrä on viime vuosina kasvanut.

Osasyy lienee sosiaali- ja terveysministeriön päivystysasetus, joka tuli voimaan kesäkuussa 2015. Se on ­vähentänyt synnytyssairaaloiden ­määrää. Synnytyksiä hoitavilta yksiköiltä on edellytetty ympärivuorokautista päivystysvalmiutta ja vähintään tuhatta synnytystä vuodessa. Yksiköissä on oltava ympärivuorokautinen valmius hätäkeisarileikkaukseen.

– Onhan tässä ristiriitaa. Asetuksessa vedotaan potilasturvallisuuteen. Pitää olla tuhat synnytystä, jotta kertyy rutiinia ja osaamista. Toinen puoli on, että pitkien matkojen takia synnytetään entistä enemmän ambulanssissa, sanoo lehtori Sari Haapio.

Hän opettaa Helsingin Metropolia-ammattikorkeakoulussa kätilöitä. Sitä ennen hän työskenteli pitkään kätilönä Husin sairaaloissa.

Pitkä matka ei aina selitä matkasynnytystä. Syynä voi olla vauhdilla etenevä synnytys tai esimerkiksi äidin mielenterveysongelmat tai alhainen sosioekonominen asema.

Jo useampi ammattikorkeakoulu tarjoaa ensihoitajille täydennyskoulutusta matkasynnytyksen hoidosta. Metropolian lisäksi sitä ovat tarjonneet ainakin Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Kotkassa.

Millaista tietoa ensihoitajat kaipaavat?

– Jo synnyttäjän kohtaaminen voi olla vaikeaa. Tilanne on intiimi, sanoo lehtori Eija Raussi-Lehto Metropoliasta. Hän on toiminut kätilönä Husin sairaaloissa ja lisäksi hänellä on työkokemusta Itävallasta.

Perusohjeistus on yksinkertainen: usein on parempi puuttua synnytyksen kulkuun mahdollisimman vähän ja antaa synnytyksen johdattaa tilannetta, tiivistää Sari Haapio.

– Toki kannattaa vaikka ottaa kädestä ja sanoa, että olen tässä sinun kanssasi. Yleensä matkasynnytys etenee nopeasti ja jos se komplisoituu, ehditään sairaalaan.

Joissain tilanteissa synnyttäjän kanssa on meneteltävä päinvastoin kuin muiden potilaiden kohdalla. Yleensä verenvuoto koetetaan tyrehdyttää. Jos synnyttäjän verenvuoto on runsasta, sitä ei kannata pysähtyä hoitamaan, vaan jatkaa nopeasti kohti sairaalaa.

– Jos synnyttäjä vuotaa, vuotoa ei saa loppumaan ennen kuin istukka syntyy, Haapio sanoo.

Runsas verenvuoto ja synnytyksen erityistilanteet ovat asioita, jotka ­mietityttävät ensihoitajia ehkä eniten. Tämä käy ilmi ensihoitajia ja matka­synnytyksiä käsittelevistä opinnäytteistä, joita on valmistunut viime vuosina useita.

Anna Uunila toteaa gradussaan, että valmistuvilla ensihoitajaopiskelijoilla ei ole riittävää osaamista sairaalan ulkopuolisen synnytyksen hoitamiseen. He arvioivat kliinisen osaamisensa matalaksi kaikilla synnytykseen liittyvillä osa-­alueilla. Kyselyyn vastasi 115 valmistuvaa ensihoitajaa.

Ensihoitajaopiskelijat pitivät tärkeänä, että synnytyssaliharjoittelu sisältyisi kaikkien opetukseen. Näin ei ole tällä hetkellä. Opiskelijat arvostivat, että he pääsivät näkemään synnytyksiä ja saivat opetella asioita kädestä pitäen. Synnytyssaliharjoittelun kesto vaihteli eri oppilaitoksissa viikosta kahteen. Kaikilla ei ollut synnytyssalijaksoa lainkaan.

Synnytyksen hoitoon liittyvien erityistilanteiden opetusta opiskelijat kokivat saaneensa liian vähän. Useampi opiskelija mainitsi esimerkkinä vastasyntyneen elvytystilanteet. Osa ei ollut saanut niihin opetusta lainkaan.

Heikoimpana ensihoitajaopiskelijat pitivät valmiuksiaan synnytykseen liittyvässä itsenäisessä päätöksenteossa.

Metropoliassa ensihoitajan opintoihin kuuluu 1,5 opintopistettä äitiyshuoltoa. Siihen sisältyy muun muassa matkasynnytyksen hoito.

– Ensihoitajat opiskelevat monesta erikoisalasta vähän. Työ auttaa sitten syventämään osaamista. Lapset ylipäänsä ovat meille aika harvinaisia potilaita, sanoo ensihoidon lehtori Jukka Kettunen Metropoliasta.

Hän on työskennellyt pitkään Helsingin pelastuslaitoksella. Lisäksi hänellä on työkokemusta Lapin lääkintähelikopterista.

Välillä synnyttäjän avuksi saattaa tulla ensivasteyksikkö paloautolla, jos muita yksikköjä ei ole vapaana.

– Kyllä siellä välillä voidaan olla nokisin saappain, Jukka Kettunen toteaa.

Sari Haapio vetää palomies-ensihoitajaopiskelijoille neljän tunnin koulutuksia synnytyksestä.

– Joskus session päättyessä on vitsailtu, että mitä ihmettä kätilöt opiskelevat neljä ja puoli vuotta, kun tässä tämä asia tuli neljässä tunnissa.

Kettunen on ollut ensihoitajana yhdessä matkasynnytyksessä. Se meni hyvin: vauva syntyi ambulanssissa ­bussipysäkillä Itäväylän varrella.

– Ensihoitolääkärille oli vähän vaikea hetki päättää, jäädäänkö tähän vai yritetäänkö sairaalaan.

Joskus Kettunen on ollut kuljettajan paikalla, kun synnyttäjää on kuljetettu sairaalaan. Hän on opastanut nuorempaa kollegaa ottamaan synnyttäjältä rohkeasti housut pois – kaikki housut. Äiti ehti sairaalaan, mutta vauva syntyi ennen kuin ensihoitajat ehtivät poistua synnytyssalista.

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudulla. Kilometrit eivät aina ratkaise. Kun ajaa ruuhka-aikana Porvoosta Helsingin Meilahteen, aikaa voi kulua yllättävän kauan.

– Tunnen kätilön, joka on itse synnyttänyt suunnittelemattomasti kotona. Arviointi voi olla todella vaikeaa, Sari Haapio sanoo.

– Kätilönä tuntuu pahalta ajatella, että monet naiset ovat avautumisvaiheessa busseissa tai junissa – taksiin ei kaikilla ole varaa. Avautumisvaihe on jo osa synnytystä.

Haapio muistuttaa, että psyykkistä puolta ei saa aliarvioida. Huono ­synnytyskokemus voi aiheuttaa traumoja ja jopa sen, ettei halua enempää lapsia. Synnytyksen jälkeen on yleensä adrenaliineissa, mutta huoli voi iskeä myöhemmin: mitä kaikkea olisi voinut sattua.

– Kenenkään toivelistalla ei ole synnytystä ambulanssissa.

 

Matkasynnytys, lyhyt oppimäärä

Avautumisvaihe

Kuljetus usein kyljellään tai puoli-istuvassa asennossa. Kivunlievityksenä toimii lähinnä läsnäolo.

Sairaalaan ei yleensä ehditä, jos äiti on synnyttänyt aikaisemmin ja supistusten väli on alle 5 minuuttia. Jos äiti tuntee tarvetta ponnistaa tai ulkosynnyttimistä näkyy lapsen pää, on varmaa, ettei sairaalaan ehditä.

Ponnistusvaihe

Matkasynnytys etenee usein vauhdilla ja sen kulkuun ei tarvitse juurikaan puuttua. Ponnistusvaiheessa voi kehottaa äitiä olemaan ponnistamatta ja antaa lapsen syntyä spontaanisti, jotta vältyttäisiin repeämiltä. Muista tukea vastasyntyneen niskaa ja ottaa lapsesta muutenkin tukeva ote. Vauva on syntyessään hyvin liukas!

Jälkeisvaihe

Jälkeisvaihe on äidin kannalta vaarallisin. Istukka voi syntyä, jos se on syntyäkseen, mutta sitä ei tarvitse auttaa syntymään aktiivisesti. Myöskään napanuoraa ei tarvitse katkaista.

Tarkkailuvaihe

Syntymä on valtava helpotus, mutta äidin ja vastasyntyneen tarkkailua on muistettava jatkaa erityisesti äidin jälkivuodon osalta. Vastasyntynyt kylmettyy helposti. Jos vastasyntynyt on kunnossa, kuivauksen jälkeen paras paikka on äidin iholla puseron sisällä. Vastasyntynyt voi ryömiä imemään rintaa, jolloin äidin keho alkaa tuottaa oksitosiinia. Se muun muassa supistaa äidin kohtua, auttaa istukan irtoamisessa ja hillitsee verenvuotoa.

Erikoistilanteet

Napanuoraprolapsi eli napanuora luiskahtaa esiin ennen kuin lapsi syntyy. Jos napanuora on näkyvissä, synnyttäjä matkustaa sairaalaan kontallaan takamus pystyssä. Turvavyö mahdollisuuksien mukaan hartioiden takaa. Synnyttäjän ei saa antaa ponnistaa. Napanuoran puristumista voi yrittää estää työntämällä synnytyskanavassa olevan sikiön tarjoutuvaa osaa ylemmäs sormilla. Hätäkuljetus sairaalaan. Hoitona on yleensä kiireellinen sektio.

Perätilasynnytys. Jos lapsi lähtee syntymään, pääsääntö on, ettei kannata koskea ennen kuin lapsi on syntynyt lapaluita myöten.

Napanuora kaulan ympärillä. Jos napanuora on sikiön kaulan ympärillä, on parasta, että lapsi syntyy ja löysätä napanuora välittömästi syntymän jälkeen.

Ohjeet antoivat lehtorit Eija Raussi-Lehto ja Sari Haapio Metropolia-ammattikorkeakoulusta.

 

Lue lisää:

Kätilö saattaa Lapissa synnyttäjät: "Joskus sairaalaan on menty jarrut kirskuen jalkakäytäviä myöten"

Vauva syntyi matkalla, ensihoitaja sai kutsun kastajaisiin