Terveydenhoitaja jäljittäjänä: Koronaviruksen tartuntaketjujen selvitys on kuin salapoliisityötä

Terveydenhoitaja Nora Hauhio, 27, ei arvannut, miten suunnitelmat muuttuisivat, kun hän viime keväänä teki työsopimuksen kouluterveydenhoitajan sijaisuudesta Helsingin kaupungin kanssa. Terveystieteen maisterin tutkintoon tähtäävät opinnot olivat gradua vaille valmiit Turussa. Nora halusi Helsingistä päivätyön, jonka ohessa hän voisi viimeistellä opinnot.

– Koulut suljettiin jo ennen kuin ehdin aloittaa. En päässyt kouluterveydenhoitajan tehtäviin ollenkaan.

Nora ei jäänyt toimettomaksi vaan piti yhteyttä esihenkilöön ja ilmoitti tälle, että on valmis siirtymään toisiin tehtäviin. Esihenkilö ehdotti, että Nora siirtyisi  yksikköön, joka vastaa Helsingin kaupungin epidemiologisesta ­toiminnasta. Ehdotus herätti mielenkiinnon Norassa, jota kiinnostaa hoitotyössä nimenomaan terveyden edistäminen.

– Haluan tehdä mahdollisimman paljon erilaisia terveydenhuollon tehtäviä ja saada työkokemusta.

Epidemiologinen toiminta oli ennen pandemian alkamista pieni osa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluita. Yksikkö jäljittää yleisvaarallisia ­tartuntatauteja, ja ennen koronaa listalla olivat esimerkiksi salmonella ja tuberkuloosi. Seitsemän työntekijän yksikkö kasvoi koronan vuoksi nopeasti jopa 130 henkilöä työllistäväksi toimijaksi.

Nora pääsi töihin nopeasti kiinni, sillä vanhat työntekijät toimivat vierihoitajina.

– Ja kun ryhtyy hommiin, niin siinä sitä oppii.

Kaikki ei ollut hänelle entuudestaan täysin vierasta, sillä hän oli syksyllä 2019 viikon harjoittelussa sairaalan epidemiologisessa yksikössä Espanjan Barcelonassa.

Jäljittämisen avulla on tarkoitus tavoittaa kaikki altistuneet ja saada heidät karanteeniin. Näin tartuntaketju ei lähde leviämään vaan katkeaa heti alkuunsa.

Jäljittäjän keskeinen työkalu on puhelin. Helsingissä kaikki jäljittäjät soittavat sekä tartunnan saaneille että altistuneille.

Apuna ovat kirjalliset ohjeet puhelun aikana käytävistä asioista ja prosessikaaviot tartuntaketjuista.

Työssä korostuvat sosiaaliset taidot.

– On osattava kohdata ihminen puhelimessa. Soitto voi herättää ­syyllisyyden tunteita siitä, että on itse voinut altistaa muita tietämättään.

Jäljityspuhelun tullessa­­ ­tartunnan saanut tietää jo posi­tiivisesta testituloksestaan ja on yleensä ­ehtinyt hetken sulatella asiaa. Se on Noran mukaan hyvä, sillä silloin ­ihminen ei ehkä enää ole niin häkel­tynyt ja muistaa parem­min kontaktinsa ja mahdolliset altistuneet.

Jäljityspuhelu sujuu Noran mukaan tavallisesti jouhevasti. Testissä käynyt on usein jo ehtinyt miettiä mahdollista tartuntaa, etenkin jos perhe- tai lähipiirissä joku on sairastunut.

Altistunut saattaa yllättyä puhelusta enemmän.

– Reaktiona voi olla pelästyminen ja torjunta, mutta aina on mahdollisuus aikalisään. Puhelua voidaan jatkaa myöhemmin.

Kun Nora soittaa tartunnan saaneelle, hän aloittaa puhelun tarkistamalla nimen ja henkilötunnuksen. Samalla kysytään vointi ja oireet.

Sitten alkaa varsinainen selvitystyö. Kysymysten avulla pyritään mahdollisimman tarkasti kartoittamaan tartunnan saaneen liikkuminen, mistä tartunnan olisi voinut saada ja ketkä voivat olla altistuneita.

– Tämä on varsinaista salapoliisityötä, Nora kuvailee.

Positiivisen testituloksen saanut tietää yleensä, että edessä on eristys, jolloin lähikontaktit muuhun maailmaan ovat periaatteessa poikki.

Altistuneella on edessä karanteeni. Sen pituus lyheni lokakuussa kahdesta viikosta kymmeneen päivään.

– Joskus altistuneen on vaikea hyväksyä karanteenia.

Hyvien sosiaalisten taitojen lisäksi jäljittäjän työssä tarvitaan tarkkuutta. Tartuntaketjujen kartoittamiseksi tartunnan saaneiden liikkeet kirjataan niin tarkasti kuin mahdollista. Täsmällisyyttä tarvitaan myös päivämäärissä.

– Ketään ei pitäisi määrätä eristykseen eikä karanteeniin pidempään kuin epidemiologisesti on tarve.

Keväällä tartuntaketjuja kartoitettiin Excel-taulukkojen avulla. Nykyään apuna on tarkoitukseen suunniteltu tietojärjestelmä. Tallennettu tieto ei jää vain jäljittäjien käyttöön vaan esimerkiksi THL hyödyntää sitä tutkimustyössään.

Loppukesästä koronatartuntojen määrä kääntyi kasvuun maailmalla, myös Suomessa. Se on tarkoittanut lisää puhelinsoittoja.

– Kesällä oli hiljaisempaa. Silloin ehdimme tarkastella toimintaa ja suunnitella tulevaa.

Henkilöstö on jaettu tiimeihin, joita ovat muun muassa hoivakotitiimi, työmaatiimi ja päiväkoti- ja koulutiimi. Nora on mukana hoivakotitiimissä. Jäljittämisessä on hyötyä siitä, että samat ihmiset seuraavat samoja kohteita.

Jäljitystyötä tehdään kahdessa vuorossa viikon jokaisena päivänä. Arkisin aamuvuoro on kello 8–16 ja iltavuoro 12–20. Viikonloppuisin aamuvuoro alkaa klo 9.

Kun vain vilkaiseekin koronaviruksen tartuntatilannetta maailmalla, on selvää, että jäljittäjillä riittää työtä. Noralta on turha kysyä, mitkä ovat tämän hetken tartuntaluvut maailmalla.

– Teen töitä koronan kanssa. Vältän uutisia, jotta jaksan tätä työtä.

Nora vaihtoi lokakuussa työpaikkaa ja on nyt THL:ssä erikoissuunnittelijana.

Työpäiväni

Vilskettä aamuvuorossa

8.00 Työvuoro alkaa. Työpisteen desinfiointi, sovellusten ja sähköpostin avaaminen.

8.15–9.15 Uusiin tapauksiin, työnjakoon ja tilannepäivityksiin perehtyminen. Koordi­noivat hoitajat jakavat altistuneita ja tartunnan saaneita jäljittäjille. Altistuneille ja sairastuneille soittamista.

9.15 Aamupalaveri Teamsin kautta. Mukana on koko epidemiologisen toiminnan yksikkö. Käymme uudet tapaukset, tilannekatsaukset ja päivitetyt ohjeet.

9.15–11 Puheluita ja muuta työntekoa.

11–12 Lounas liukuvasti, kun sopiva väli löytyy.

12–14.30 Puheluita ja muuta työntekoa.

14.30 Iltapäiväpalaveri, johon osallistuvat koronaan erikoistuneet työntekijät. Iltavuoro on tullut klo 12. Tilannekatsaus.

16.00 Työvuoro päättyy. Mahdollisten keskeneräisten tapausten delegointi koordinoivien hoitajien kautta. Työpisteen desinfiointi.

Tätä työkaverini eivät minusta tiedä:

”Aamupuuro on lempiateriani päivässä – siitä en tingi.”