Täydennyskoulutuksessa käydään läpi erilaisia mielenterveyden ongelmia, yleisimpiä hoitokeinoja, Suomen mielenterveyspalveluja, sanastoa sekä luottamussuhteen luomista.
Koulutusta ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kieleen, mutta se edellyttää tulkin peruskoulutusta ja ammattitaitoa. Koulutettu tulkki on suorittanut joko asioimistulkkauksen ammattitutkinnon tai korkeakoulutason tulkkausopinnot. Täydennyskoulutus sopii myös viittomakielen tulkeille.
Koulutettu tulkki ymmärtää myös vaitiolovelvollisuuden.
Tulkilla on tärkeä rooli eri alojen ammattilaisten ja tulkattavan välillä. Tulkki onnistuu tehtävässään sitä paremmin, mitä enemmän hän tietää aiheesta. Tulkin on säilytettävä ammatillinen roolinsa ja välitettävä viestit puolin ja toisin mahdollisimman tarkoin. Omat tunteet on pidettävä kurissa. Koulutettu tulkki ymmärtää myös vaitiolovelvollisuuden.
Tulkin nimike ei ole suojattu, minkä vuoksi vaativissakin asioimistulkkauksissa saatetaan käyttää kouluttamattomia tulkkeja. Asioimistulkkia tarvitaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, viranomaisasioinnissa tai oikeuslaitoksessa silloin, kun vuorovaikutustilanteen osapuolet eivät osaa toistensa kieltä.
”Kouluttamattoman tulkin kielitaito on vajavainen. Häneltä puuttuu sanastoa ja ymmärrystä siitä, mitä erilaiset vuorovaikutustilanteet tulkilta edellyttävät ja miten niissä tulee toimia”, Ekaterina Tsavro sanoo.
Mielenterveystulkkauksen pilottikoulutus järjestettiin vuonna 2020. Tulevaisuudessa koulutus on tarkoitus käynnistää vuosittain. Asioimistulkkauksen ammattitutkintoa TAKKissa suorittavat voivat ottaa mielenterveystulkkauksen osaksi tutkintoaan.
Seuraava mielenterveystulkkauksen täydennyskoulutus tulee hakuun keväällä 2022.
Lue lisää:
Puhu potilaalle – tulkkauksessa on kolme keskustelijaa
