Mielenterveystulkkauksen täydennyskoulutus kirkastaa tulkin roolia ja tehtävää, parantaa valmiuksia sekä antaa tulkille keinoja välttää myötätuntouupumus. Kuva: iStock

Tulkeille koulutusta mielenterveydestä – terapiatulkkaus on vaativaa

Tulkki onnistuu tehtävässään sitä paremmin, mitä enemmän hän tietää aiheesta.

Tulkkaustilanteet ovat erityisen vaativia, kun puhutaan mielenterveyden ongelmista. Esimerkiksi terapiassa tunteet ovat isossa roolissa ja käsiteltävät asiat voivat olla vaikeita, ahdistavia ja henkilökohtaisia.

Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK järjestää yhdessä Mieli ry:n kanssa täydennyskoulutusta mielenterveystulkkauksesta. Se kirkastaa tulkin roolia ja tehtävää, parantaa valmiuksia sekä antaa tulkille keinoja välttää myötätuntouupumus.

”Koulutus on uutta, sillä tulkeille on ylipäätään tarjolla vain vähän täydennyskoulutusta”, sanoo TAKKin kouluttaja Ekaterina Tsavro.

Täydennyskoulutuksessa käydään läpi erilaisia mielenterveyden ongelmia, yleisimpiä hoitokeinoja, Suomen mielenterveyspalveluja, sanastoa sekä luottamussuhteen luomista.

Koulutusta ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kieleen, mutta se edellyttää tulkin peruskoulutusta ja ammattitaitoa. Koulutettu tulkki on suorittanut joko asioimistulkkauksen ammattitutkinnon tai korkeakoulutason tulkkausopinnot. Täydennyskoulutus sopii myös viittomakielen tulkeille.

Koulutettu tulkki ymmärtää myös vaitiolo­velvollisuuden.

Tulkilla on tärkeä rooli eri alojen ammattilaisten ja tulkattavan välillä. Tulkki onnistuu tehtävässään sitä paremmin, mitä enemmän hän tietää aiheesta. Tulkin on säilytettävä ammatillinen roolinsa ja välitettävä viestit puolin ja toisin mahdollisimman tarkoin. Omat tunteet on pidettävä kurissa. Koulutettu tulkki ymmärtää myös vaitiolovelvollisuuden.

Tulkin nimike ei ole suojattu, minkä vuoksi vaativissakin asioimistulkkauksissa saatetaan käyttää kouluttamattomia tulkkeja. Asioimistulkkia tarvitaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, viranomaisasioinnissa tai oikeuslaitoksessa silloin, kun vuorovaikutustilanteen osapuolet eivät osaa toistensa kieltä.

”Kouluttamattoman tulkin kielitaito on vajavainen. Häneltä puuttuu sanastoa ja ymmärrystä siitä, mitä erilaiset vuorovaikutustilanteet tulkilta edellyttävät ja miten niissä tulee toimia”, Ekaterina Tsavro sanoo.

Mielenterveystulkkauksen pilottikoulutus järjestettiin vuonna 2020. Tulevaisuudessa koulutus on tarkoitus käynnistää vuosittain. Asioimistulkkauksen ammattitutkintoa TAKKissa suorittavat voivat ottaa mielenterveystulkkauksen osaksi tutkintoaan.

Seuraava mielenterveystulkkauksen täydennyskoulutus tulee hakuun keväällä 2022. 

Lue lisää: 

Puhu potilaalle – tulkkauksessa on kolme keskustelijaa