Ulkosuomalainen ei voi aina hyvin, kertoo merimieskirkkoa johtanut hoitaja

Suomen Merimieskirkon ulkomaan kohteita on johtanut aina teologisen koulutuksen saanut henkilö. Kahdeksan vuotta sitten tähän tuli muutos. Hampurin Merimieskirkon johtajan paikka avautui ja virkaa haki turkulainen sairaanhoitaja Satu Oldendorff.

Pitkään Saksassa sairaanhoitajana sekä merimieskirkon vapaaehtoisena toiminut Satu valittiin johtajaksi. Siitä alkoi muutoksen aika. Uuden ajan ovat huomanneet Hampurin Merimieskirkon asiakkaat eli merenkulkijat, rekkakuskit, ulkosuomalaiset ja matkailijat.

Satu kertoo, että sairaanhoitajan ammatti on antanut varmuutta ja rohkeutta tehdä päätöksiä ja kohdata uusia ihmisiä. Henkisesti tai taloudellisesti vaikeassa asemassa olevan kohtaaminen, vertaistuen antaminen ja auttaminen ovat asioita, joihin sairaanhoitajan koulutus antaa eväitä.

– Merimieskirkon ovesta ei tule aina sisään se hyvinvoiva suomalainen. On sitten kysymys sairauksista, eroista tai puolison kuolemasta, kohtaamisissa on hyvin paljon sellaisia asioita, joita olen oppinut sairaalatyössä. Että pystyy kohtaamaan ihmisiä vaikeassa tilanteessa, Oldendorff sanoo.

Sadun johtajakaudella on perustettu useita toimintaryhmiä juuri sosiaalisten syiden takia.

– Heti alkajaisiksi elvytin jouluaattoillan aterian niille ihmisille, jotka muuten olisivat jouluna yksin kotona. Aterialla on ollut myös sellaisia suomalaisia, jotka asuvat sillan alla.

Seniorikahvilassa käy liikuntarajoitteisia ja muistisairaita suomalaisia. Heille järjestetään myös kuljetus kokoontumisiin. Odottavia äitejä palvelee vertaisryhmä. Lapsiparkin tarkoituksena on antaa vanhemmille edes vähän kahdenkeskistä aikaa, sillä työn perässä Saksaan muuttaneilla ei ole auttavaa perheverkostoa mukana.

Kaikki ryhmät ovat syntyneet tarpeeseen.

– Seniorikahvilaa pyysi yksi omainen ja lapsiparkkia nuori isä. Odottavien äitien ryhmä on lainattu Lontoon kirkolta, Satu listaa.

Hampurin Merimieskirkon tiloissa toimii myös Suomi-koulu. Se on hyödyllinen erityisesti paluumuuttoa suunnittelevien perheiden lapsille.

Hampuri on suuri satamakaupunki. Taustalla näkyy konserttitalo Elbphilharmonie. 

Merimieskirkko ei palvele nykyään pelkästään merenkulkijoita. Myös rekkakuskit ja matkailijat hakevat yösijaa ja juttuseuraa kirkosta.

Ulkosuomalaisten määrä on kasvussa ja heitä näkyy paljon merimieskirkon toiminnassa. Pohjois-Saksassa arvioidaan olevan nyt jopa 6 000 suomalaista tai kaksoiskansalaista. Viime aikoina Hampuriin on tullut Sadun mukaan paljon lapsiperheitä työn perässä.

Hampurin suomalainen merimieskirkko on vanha ja se tunnetaan seudulla hyvin. Moni tietää, että merimieskirkko on kuin oma kotimaa pienoiskoossa. Sieltä löytyy sauna, sanomalehtiä, suomalaisten tuotteiden kauppa sekä juttuseuraa omalla kielellä.

– Suomalaiset löytävät meille tiensä hyvin nopeasti muutettuaan Hampuriin tai Hampurin rajaosavaltioihin, Schleswig-Holsteiniin ja Ala-Saksiin, Satu kertoo.

Hampurin suomalainen merimieskirkko pyörii monta kuukautta joulumyyjäisten tuotolla.

Tammikuu 2019 oli yhtä hulinaa Hampurin Merimieskirkossa. Satu jäi eläkkeelle ja lähtöjuhla oli koskettava tapahtuma: kiitospuheita lausuttiin ainakin viidellä kielellä.

Tammikuu oli myös kapulanvaihdon aikaa. Rotterdamin Merimieskirkon sosiaali­kuraattori Valtteri Salmi valittiin Hampurin kirkon seuraavaksi johtajaksi. Salmi on koulutukseltaan sosionomi, joten vahva sosiaalinen ote Hampurin Merimieskirkon työssä jatkuu.

Tämän vuoden alussa vaihtui Hampurissa myös Pohjois-Saksan merimiespastori. Tässä tehtävässä aloitti Sadun tytär Katri Oldendorff.

Satu asettuu eläkevuosiksi Helsinkiin, mutta saksalaista hansakaupunkia hän ei jätä. Tyttären perhe, vanhat tutut merimieskirkolla, kirkkoa ympäröivä portugalilaiskortteli kalaravintoloineen, sataman lumo, luontevat kansanjuhlat… On monta syytä käydä Hampurissa.

Teksti ja kuvat Lassi Lähteenmäki

Merimieskirkko tarvitsee vapaaehtoisia

• Merimieskirkko tarjoaa kodinomaisen levähdyspaikan merenkulkijoille, ulkosuomalaisille, rekkakuskeille ja matkailijoille. Merimieskirkolla on yleensä sauna, kahvila, Suomi-kauppa sekä yhdessäoloa ja harrastustoimintaa.
• Suomen Merimieskirkko perustettiin vuonna 1975. Nykyään sillä on pysyvät toimipaikat Ateenassa, Brysselissä, Hampurissa, Lontoossa ja Rotterdamissa. Merimiespapit liikkuvat ahkerasti myös muualla maailmassa.
• Merimieskirkon kotimaan toimipaikat ovat Hamina-Kotka, Turku, Rauma, Kokkola, Oulu, Kemi-Tornio ja Helsinki.
• Vapaaehtoisia tarvitaan sekä kotimaan että ulkomaan kohteissa moniin eri tehtäviin.
• Merimieskirkolle otetaan myös vuosivapaaehtoisia asiakaspalveluun sekä sosiaali- ja kiinteistötyöhön. Esimerkiksi Hampurissa pärjää englannilla, jos saksa on jäänyt opiskelematta.
• Vapaaehtoisten joukko on kirjava. Vapaaehtoisissa on paljon vuorotteluvapaalla olevia, opettajia, merenkulun ammattilaisia sekä eläkeläisiä.
• Merimieskirkkoon otetaan harjoittelijoiksi myös opiskelijoita. Kokemus merimieskirkossa tuo uusia näköaloja varsinkin matkailun, kaupallisen alan, sosiaalityön ja kirkollisten alojen opiskelijoille.