Unihoitaja Tuula Tanskanen: ”Sunnuntain ja maanantain välinen yö on monelle se hankalin”

Tuula Tanskanen auttaa potilasta luomaan unelle otolliset olosuhteet.

Kuvateksti
Tuula Tanskanen tuntee uniongelmat. "Tein 15 vuotta kolmivuorotyötä, ja se vaikutti uneen ja vireyteen. Nykyään nukun hyvin."
Kuva: Kirsi Tuura

Seitsemän, kahdeksan tuntia putkeen. Illalla hetkessä höyhensaarille ja aamulla tikkana ylös. Jos hyvä uni tarkoittaa tätä, valtaosa meistä nukkuu huonosti. Unihoitaja, sairaanhoitaja Tuula Tanskasen, 50, hyvän unen määritelmä on armollisempi, ja se korostaa nukkujan omaa kokemusta.

”Hyvin nukkunut ihminen on tyytyväinen uneensa ja jaksaa mielestään päivällä hyvin.”

Jokainen nukkuu välillä paremmin, välillä huonommin. Sen hyväksyminen voi olla vaikeaa.

”Lataamme uneen erilaisia odotuksia. Elleivät ne toteudu, nukumme mielestämme huonosti.”

Kun uni karkaa, huolestumme, ja syystä. Pitkäkestoinen unen puute altistaa sairauksille ja tapaturmille ja voi olla selvittelyjä vaativan sairauden merkki.

”Huolestuminen karkottaa unen entistä kauemmas. Unettomuudesta ja sen pelosta muodostuu itseään ruokkiva kierre, joka kaventaa elämää.”

Terapia ykkösvaihtoehto

Tuula on työskennellyt unihäiriöpotilaiden kanssa 25 vuotta. Toisin kuin hänen työuransa alussa, nykyään pitkäkestoista unettomuutta hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömillä keinoilla eli kasvokkain ja netissä tapahtuvalla unettomuuden kognitiivisella käyttäytymisterapialla (CBT-I).

Husin Psykiatrian unihäiriöpoliklinikalla Tuula hoitaa vaativampia unihäiriö­potilaita. Heillä on monesti yhtä aikaa useampi unihäiriö, kuten unettomuus, unissakävely ja painajaiset.

”Unettomuus voi ilmetä vaikeutena nukahtaa, yöllisinä heräilyinä ja vaikeutena nukahtaa uudelleen”, Tuula selventää.

Tuula ottaa vastaan potilaita myös netissä.

”Nettiterapia koostuu potilaan itsenäisesti tekemistä harjoituksista ja terapeutin tuesta. Siihen hakeudutaan lääkärin lähetteellä, ja se kestää noin kaksi kuukautta.”

Nettiterapia tarkoittaa mobiililaitteeseen asennettavaa, pitkälti automatisoitua sovellusta, jossa potilas etenee omaa tahtiaan. Nettiterapeutti seuraa edistymistä ja antaa viikoittain palautetta.

Potilas saa terapiassa tietoa unesta ja unettomuudesta, tunnistaa omaa unettomuutta ylläpitäviä tekijöitä ja saa tutkitusti tehokkaita hoitomenetelmiä käyttöönsä. Terapeuttina Tuula tukee ja ohjaa potilasta niiden käyttöön.

Tieto lohduttaa

Vaikka nettiterapiaohjelma etenee jokaisella samalla tavalla, hoidon lähtökohtana on aina potilaan oma kokemus uniongelmastaan. Henkilökohtainen unipäiväkirja kertoo potilaan nukkumistottumuksista, unen määrästä ja laadusta sekä päivän vireystilasta. Päiväkirja on jo itsessään osa hoitoa ja voi lievittää potilaan huolta.

”Potilas voi pelätä, ettei hän nuku lainkaan. Kun tutkimme yhdessä unipäiväkirjaa, potilas huomaa, että yöhön mahtuu myös nukuttuja tunteja.”

Tuula lohduttaa potilasta tiedolla: uneen sisältyy luonnostaan kevyempää unta ja unetonkin nukkuu, vaikka hän voi kokea toisin.

”Tulemme herkemmin pintaan erityisesti aamuyöstä lisääntyvästä keskisyvästä ja REM-unesta.”

Tuula pohtii potilaan kanssa, mikä virittää yöllä aivokuorta niin, että potilaan on vaikea nukahtaa heräämisen jälkeen. Samalla mietitään, miten tilanteen voisi ratkaista.

”Unettomuus saattaa aiheuttaa ikäviä tunteita, kuten häpeää. Toisinaan potilaan oloa voi keventää tieto siitä, että herkkäunisuus ominaisuutena on aikoinaan saattanut suojella koko yhteisöä vaaroilta.”

Parina päivänä viikossa Tuula tutkii apurahalla CBT-I-hoitoa skitsofreniaa sairastavien unettomuuden hoitomuotona. Unen kokemuksellisuus kiehtoo häntä.

”Aivosähkökäyrän ja ihmisen kokemuksen välillä voi olla iso ero. EEG:n mukaan ihminen on unessa, vaikka ihminen itse kokee olevansa valveilla.”

Maanantai valvottaa

Hyvä uni edellyttää rauhallista ympäristöä, kehoa ja mieltä sekä oikeaa rytmitystä. Unipäiväkirja auttaa potilasta huomaamaan, miten edeltävä päivä vaikuttaa hänen nukkumiseensa.

”Sunnuntain ja maanantain välinen yö on monelle hankalin.”

Viikonloppuna valvotaan pitkään ja nukutaan myöhään. Sunnuntaina lähestyvä työviikko pyörii ajatuksissa ja nostaa ihmisen unesta pintaan.

”Vuorotyö tuo haasteita nukkumiseen. Päivän unijakso on ristiriidassa oman sisäisen kellon kanssa, eivätkä päivänvalo ja ympäristö äänineen tue unta.”

Töissä kiire ja huono palautuminen aiheuttavat ylivireystilan, joka pitää aivot aktiivisina yölläkin.

”Terapiaohjelman tietoista läsnäoloa ja rentoutta lisäävät hengitysharjoitukset tyynnyttävät kehon ja mielen.”

Suorittaminen vie unen

Tuula käyttää yhtenä työkalunaan motivoivaa haastattelua, jolla pyritään löytämään muutoksen motivaatio ja voima potilaasta itsestään. Kun potilas oivaltaa kykynsä, todennäköisyys onnistua muutoksessa paranee.

”Suorittamalla uni karkaa entistä kauemmas. Joskus se voi vaatia omassa elämäntavassa isoja ratkaisuja.”

Aina väsymys ei helpota, vaikka potilas noudattaisi tarkasti terapiaohjelmaansa.

”Sertifioitu unihoitaja on unihoitotyön ammattilainen. Tarvittaessa voin ohjata potilaan oikean erikoislääkärin vastaanotolle ja unitutkimuksiin.”

Tuula on yksi Husin unettomuuden nettiterapian käsikirjoittajista ja toimii sen vastuuterapeuttina. Hän myös kouluttaa ja työnohjaa terveydenhuollon ammattilaisia CBT-I-menetelmissä.

Tuula on hoitanut unettomuuden nettiterapiassa noin 500 potilasta. Nettiterapia on yhtä vaikuttavaa kuin kasvokkainen: noin 80 prosenttia potilaista hyötyy siitä.

”Tyytyväisimpiä ovat potilaat, jotka ovat onnistuneet vieroittautumaan pitkäaikaisesta unilääkkeiden käytöstä.”

Tuula on sertifioitu unihoitaja. Unihoitaja­pätevyyden hakukriteerit löytyvät Suomen unihoitajien verkkosivuilta.

Työviikkoni: Unen parissa töissä ja vapaalla

Maanantai. Etätyöpäivä. Unihoitajan etävastaanottoa ja hoitointerventioita muun muassa vaikeaan unettomuuteen, painajaisunihäiriöön, unissakävelyyn ja vuorokausirytmin häiriöön. Etäkonsultaatiotukea perusterveydenhuoltoon. Iltavastaanotto Eira Uniklinikalla.

Tiistai. Unihäiriöpoliklinikan unitiimin kokous ja unihoitajan vastaanottoa unihäiriöpoliklinikalla. Lisäksi hoitointerventioiden kehittämistä ja koulutusten suunnittelua. Illalla Suomen Unihoitajaseuran hallituksen kokous.

Keskiviikko. Nettiterapeuttina: palautteen antoa terapiapotilaille, puheluja uusien potilaiden kanssa ja potilaiden viesteihin vastaamista sekä loppuarvioiden kirjoittamista potilastietojärjestelmään. Iltapäivällä luento Laurean sairaanhoitajaopiskelijoille unesta ja unettomuuden hoidosta. Alkuillasta työnohjausta CBT-I unettomuusterapeutti -koulutettavalle.

Torstai. Tutkimustyötä Helsingin yliopiston SleepWell-tutkijaryhmässä, CBT-I skitsofreniassa -tutkimukseni protokolla-artikkelin kirjoittamista ja tutkittavien rekrytointia. Iltapäivällä tutkijaryhmän seminaari Zoomissa.

Perjantai. Tutkimustyöpäivä. Iltapäivällä Suomen Unitutkimusseuran CBT-I-koulutustoimikunnan kokous.

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
7.4.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
23.4.2021
Hyvä kysymys
Julkaisupäivämäärä
17.2.2022