Video: Robotti palvelutalossa – "Ettei vaan jäisi alkuinnostuksen jälkeen pölyttymään"

Onko se tullut avaruudesta, vanhus kysyy.

– Ei, se tuli minun autoni kyydissä Turusta, vastaa Meditas Oy:n toimitusjohtaja, hoivarobotiikan asiantuntija Minna Laine.

Sulkavalaisessa palvelukoti Tiiterontuvassa oli maaliskuun lopulla poikkeuksellinen keskiviikko, kun vieraaksi saatiin humanoidirobotti Zora. Se jutteli, tanssi, arvuutteli ja veti talon fysioterapeutin kaverina jumpan.

Alun perin Zora suunniteltiin autististen lasten kuntoutukseen, mutta sen on huomattu olevan hyvä myös vanhusten kanssa. Suomessa Zoria on parikymmentä. Viime aikoina niitä on hankittu esimerkiksi kouluihin. Helsinkiläisissä kouluissa ne ovat vetäneet matematiikkapelejä, taukovoimistelua ja kuullun ymmärtämisen harjoituksia.

Lahden kaupunki hankki robotin testamenttivaroilla, jotka oli tarkoitettu teknologiahankintoihin. Robotilla on oma kalenteri, josta sitä voi varata eri yksiköihin.

Zoran kyläily oli palkinto Tiiterontuvan vastaavan ohjaajan Marianna Virran innovaatiosta. Tehy ja Meditas pyysivät tehyläisiltä ajatuksia siitä, miten robotiikka auttaisi arjessa. Marianna visioi robotin, joka nostaisi potilaan vuoteesta ja kuljettaisi katossa olevia kiskoja hyödyntäen vessaan.

– Vastaavaa kehitellään Euroopassa. Olen nähnyt sen prototyypin, sanoo Minna Laine.

Fyysisesti raskaat työt ovat juuri niitä, joihin hoitajat kaipaavat roboteilta helpotusta. Tavaroiden ja henkilöiden siirto ja hyllytystyö ovat tehtäviä, joihin tehyläiset ottaisivat mielellään robotin avuksi. Tämä kävi ilmi Tehyn ja Rose-hankkeen tutkijan Tuuli Turjan viime marraskuussa tekemästä kyselystä.

Meditas Oy:n toimitusjohtaja Minna Laine (oik.) kierteli Zoran kanssa tervehtimässä Tiiterontuvan väkeä.

Viekö se hoitajan työt, kysyy moni. 57-senttinen Zora tuskin vie. Jumpan vetämisessä vanhuksille tarvitaan selvästi ihmisen apua.

– Vanhusten huomio keskittyy herkästi vain robottiin ja oma liike unohtuu. Enemmän Zora näyttää olevan virikettä ja viihdettä, sanoo Tiiterontuvan fysioterapeutti Sini Ruotsalainen.

Hän syttyi enemmän Minna Laineen esittelemästä pelistä, Moto tiles -liikuntalaatoista, jotka kasvattavat tasapainoa ja kuntoa.

Tällä hetkellä robotteja on hoitoalalla laboratorioissa, leikkaussaleissa, kuljetuksessa ja kuntoutuksessa. Suomessa tunnetuin seura- ja terapiarobotti on hyljettä muistuttava, suurisilmäinen ja pehmeä Paro, joka rauhoittaa muistisairasta.

Hoitajien työajasta kuluu paljon muuhunkin kuin välittömään potilastyöhön. Tehyn eettisen toimikunnan puheenjohtaja, dosentti Mari Kangasniemi ja tietokirjailija Cristina Andersson ovat laskeneet, että ainakin viidennes sairaanhoitajien ja lähihoitajien tehtävistä pystyttäisiin korvaamaan jo olemassa olevilla robotiikan ja automatiikan sovelluksilla. Muutos voitaisiin toteuttaa nopeasti, parissa vuodessa.

Kuljetustyöt – kuten aterioiden, liinavaatteiden ja potilaiden kuljetus – onnistuisi jo nykyteknologialla. Palvelukoteihin on visioitu liikkuvaa sänkyä, joka voisi muuttua nojatuoliksi. Sänky voisi kuljettaa asukkaan ruokalaan, patiolle tai naapurihuoneeseen kylään.

Myös potilaan elintoimintojen seuraamiseen on monenlaisia sovelluksia. Husin lastenklinikalla opetetaan tekoälyohjelma Watsonia analysoimaan dataa ja hälyttämään, jos keskosella on sepsis.

Tanskassa on hoiva-alalle kehitetty UV-desinfiointirobotti, joka kulkee itsenäisesti tiloissa ja tappaa bakteerit UV-valolla. Tulevaisuuden robotti voisi tukea vanhusta ja estää kaatumiset.

Ihanne olisi, että hoitajilta vapautuva aika siirtyisi potilastyöhön. Kenkää hoitajille tuskin robottien takia tulee, sillä eläköitymisen ja vanhusten määrän vuoksi ala tarvitsee paljon työvoimaa. Robotiikka todennäköisesti muuttaa hoitajien työn sisältöä, työtehtäviä ja niihin käytettyä aikaa.

Tieto- ja tietoliikennetekniikan alalla on käynnissä hyvinvointiteknologia-asentajan koulutuskokeilu. Tässä toisen asteen koulutuksessa yhdistyvät teknologian ja sosiaali- ja terveysalan opinnot.

– Hoitajatkin voisivat ottaa tutkintoonsa opintojakson tai tutkinnon osan teknologian puolelta, miettii koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco Tehystä.

Kyselytutkimukseen vastanneet tehyläiset luottavat siihen, että he oppivat käyttämään robotiikkaa. Epäilyjä on sen suhteen, miten oppiminen onnistuu koko työyhteisön osalta.

Tieto usein hälventää robotiikkaan liittyviä ennakkoluuloja. Tutkimusten mukaan – ehkä vähän yllättävästi – vanhukset suhtautuvat robotiikkaan myönteisemmin kuin hoitajat.

Seth Kelsey jutteli robotin kanssa muun muassa matkustelusta.

Sulkavalla kieliä puhuva Zora pääsi hienoon kontaktiin nuoruutensa Britanniassa viettäneen miehen kanssa. Ehkä robotti jonakin päivänä lukee täällä uutisia Sulkava-lehdestä.

– Ettei se vain olisi kuin pleikkari, joka jää alkuinnostuksen jälkeen pölyttymään, miettii Isabella Jalvanti.

Ohjaajilta vaatisi luovuutta keksiä robotille erilaisia käyttötarkoituksia.

Vastaava ohjaaja Marianna Virta toki ottaisi mielellään robotin, mutta sen hinta, 15  000 euroa, on vielä liikaa.

Evan raportti: Robotit töihin

Rose-hankkeen sivut

Tuuli Turja (2016): Survey-aineisto "Tehy, hoivatyö ja robotit", tekeillä oleva väitös. Rose-hanke. Tampereen yliopisto.