Sosiaalihuollon asiakkaalla on oltava oikeus kieltäytyä teknologiaan perustuvista palveluista ilman, että hän menettää oikeutensa palveluun. Kyse voisi olla esimerkiksi kotihoidon etäkäynneistä, asiakasta havainnoivista sensoreista, lääkeautomaatista tai hoivakamerasta,
Tehy on antanut lausunnon hallituksen täydentämään esitysluonnokseen, joka koskee teknologian käyttöä sosiaalihuollossa. Hallitus on jo antanut esityksen eduskunnalle.
Tehy pitää riskinä sitä, että hyvinvointialueet saattavat säästösyistä tarjota joillekin asiakkaille vain teknologista ratkaisua, kuten kotihoidon etäkäyntejä tai lääkeannosteluautomaatteja.
"Asiakkaan tahdon sivuuttaminen voi rajoittaa itsemääräämisoikeuden toteutumista ja heikentää palvelujen asiakaslähtöisyyttä", sanoo Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.
Tehy esittää, että lakiesitykseen tulisi lisätä kuvaus sosiaalihuollon viranomaisten toimintavelvollisuudesta tilanteissa, joissa asiakas kieltäytyy teknologisen ratkaisun käyttöönotosta.
Kuvauksessa tulisi selkeästi todeta, että teknologisesta ratkaisusta kieltäytyminen ei poista viranomaisen vastuuta huolehtia sosiaalihuollon asiakkaan tarvitsemien palvelujen järjestämisestä.
"Ammattihenkilöiden eettinen kuormitus voi lisääntyä, jos asiakkaan tahtoa ei voida ottaa huomioon. Kyseiset tilanteet voivat myös heikentää asiakkaiden luottamusta sekä palveluihin että niitä toteuttaviin ammattihenkilöihin."
Flinkman viittaa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin ratkaisuun, jossa tämä toteaa, että sosiaalipalvelujen ottaminen vastaan on vapaaehtoista. Sakslin muistuttaa, että työntekijällä on aina velvollisuus huolehtia, ettei asiakas joudu heitteille.
"Jos asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon tai palvelujen asianmukaiseen toteutumiseen varaantuu, ammattihenkilöllä on velvollisuus tehdä epäkohtailmoitus valvontaviranomaiselle", Flinkman sanoo.
Hallitus toteaa, että lainsäädännöllä on tarkoitus mahdollistaa teknologian nykyistä laajempi käyttö sosiaalihuollon palveluissa, esimerkiksi vanhustenhoidossa. Esitetyt muutokset koskisivat sosiaalihuoltolakia, vanhuspalvelulakia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia.
