Hyvinvointialueet irtisanoivat viime vuonna 1 300 työntekijää – "Työvoimapulaa ei ole peruttu"

"Luvut eivät näytä koko totuutta, sillä niistä puuttuvat määräaikaisuudet, joita ei ole jatkettu", muistuttaa Tehyn edunvalvontajohtaja Jarkko Pehkonen.

Kuvateksti
Irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä ovat olleet kunta- ja hyvinvointialalla perinteisesti vähäisiä. Näin korkeita lukuja on nähty viimeksi 1990-luvun laman aikana.
Kuva: Pia Hietamies

Hyvinvointialueet irtisanoivat viime vuonna lähes 1300 henkilöä ja kunnat arviolta noin 340 henkilöä. Irtisanomisia oli yhteensä kaksinkertaisesti verrattuna vuotta aiemmin arvioituun. 

Tiedot perustuvat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kyselyyn. 

Suurimmat irtisanomiset keskittyivät muutamalle hyvinvointialueelle.

"Luvut eivät näytä koko totuutta, sillä niistä puuttuvat määräaikaisuudet, joita ei ole jatkettu", muistuttaa Tehyn edunvalvontajohtaja Jarkko Pehkonen.

"Työnantajat ovat muuttaneet myös työehtoja, kuten laajentaneet työssäkäyntialueita. Työsuhde ehkä jatkuu, mutta työntekijä ei välttämättä saa tehdä työtään yhtä turvatusti kuin tähän asti."

Kunnat ennakoivat tälle vuodelle selvästi vähäisempiä irtisanomisia, kun taas hyvinvointialueilla irtisanomisten arvioidaan edelleen lisääntyvän.

"Näen tässä eriytymistä niin, että etenkin tiukimmassa taloustilanteessa olevilta hyvinvointialueilta voi tulla tänä vuonna lisää ikäviä uutisia." 

Pehkonen korostaa kuitenkin sitä, että tehyläisten työttömyys on kaikesta huolimatta yhä vähäistä.

"Työvoimapulaa ei ole peruttu, vaan kyseessä on rahoituskriisi. Työt jätetään tekemättä ja vedotaan rahoitukseen."

Kunnat ja hyvinvointialueet tekivät vuonna 2025 henkilöstöön kohdistuvia sopeutustoimia arviolta noin 564 miljoonan euron edestä.  

Säästöjä tehtiin yli 200 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna 2024.

Tänä vuonna hyvinvointialueiden pitää säästää noin 475 miljoonaa. Tänä vuonna hyvinvointialueet säästivät 403 miljoonaa, mikä oli yli kaksinkertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna.

"Rahoitusmallin ja alijäämien kattamisvelvollisuuden vuoksi leikkaukset hyvinvointialueilla jatkuvat. Rahoituksen tulisi kuitenkin riittää kattamaan kansalaisille tärkeät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut", sanoo KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas

Palvelujen järjestämistä vaivaa sekä KT:n että Tehyn mielestä eniten riittämätön rahoitus. 

"Jos rahoitusta toistuvasti leikataan, me käymme näitä keskusteluja vuodesta toiseen samaan aikaan, kun hoidon tarve kasvaa", sanoo Pehkonen. 

Mainos alkaa
Elokuvateatterin katsomo ja etualalla kannettava tietokone, jossa näkyy Tehy-lehden uutiskirje.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Elokuvateatterin katsomo ja etualalla kannettava tietokone, jossa näkyy Tehy-lehden uutiskirje.
Mainos päättyy