Työnantajien vastausten mukaan harjoitteluiden ohjaus, koordinointi ja laadun varmistaminen vievät paljon työaikaa. Harjoittelijoita ohjataan aina muun työn ohessa, ja osa vastaajista toivoi ohjaukseen lisää aikaa.
”On huolestuttavaa, että esimerkiksi lähihoitajakoulutukseen hakeutuvien ja sieltä valmistuvien ei-oppivelvollisten aikuisten osuus on vähentynyt merkittävästi. Tähän on vaikuttanut aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, hyvinvointialueiden tiukka taloustilanne sekä se, että hyvinvointialueet eivät voi palkata oppisopimussuhteisiin uusia koulutettavia”, sanoo KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka.
KT:n mukaan kehitys on ristiriidassa sen kanssa, että sote-alalle tarvitaan lähivuosina paljon uusia työntekijöitä ja nuorten pääsyä työelämään halutaan nopeuttaa.
Osa kyselyyn vastanneista kertoi, ettei valtion työnantajille maksama koulutuskorvaus nykyisellään kata harjoittelun todellisia kustannuksia. Lisäksi hyvinvointialueet pitävät tärkeänä, että korvaus ulotettaisiin koskemaan kaikkia harjoitteluja. Työnantajat eivät saa korvauksia toisen asteen opiskelijoiden koulutussopimusten mukaisista harjoitteluista.
Selvityksen mukaan hyvinvointialueet toivovat yhteistä kansallista järjestelmää harjoittelupaikkojen koordinointiin. Tällä hetkellä eri koulutusasteet käyttävät eri järjestelmiä. Yhteisen järjestelmän avulla voitaisiin ennakoida paikkojen tarvetta sekä seurata harjoitteluiden toteutumista.
”Yhteinen järjestelmä palvelisi myös raportointia. Kysely osoitti, että tilastoinnissa on isoja puutteita, etenkin toisen asteen eli esimerkiksi lähihoitajien harjoittelupaikkoihin liittyen”, kertoo Krause.
Hyvinvointialueet toivovat myös tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Osa kyselyyn vastanneista arvioi, että opettajien osallistuminen harjoitteluiden tukemiseen on vähentynyt merkittävästi.
Myös kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvu on selvästi lisännyt ohjauksen ja koordinoinnin tarvetta. Joidenkin opiskelijoiden puuttuva tai riittämätön suomen kielen taito kuormittaa ohjaajia ja vaatii erityistä osaamista sekä paneutumista ohjaustyöhön.
KT on esittänyt hallitusohjelmatavoitteissaan, että kansainvälisiin tutkinto- ja koulutusohjelmiin sisällytettäisiin pakolliset suomen tai ruotsin kielen opinnot. Tämä sujuvoittaisi sekä työharjoitteluja että siirtymistä työmarkkinoille. Lisäksi KT pitää välttämättömänä, että sote-alalle luodaan kansallinen kielikoulutusmalli sekä oma ammatillista kielitaitoa mittaava kielitutkinto.
