”Sairauspoissaolojen keskiarvo kunta-alalla on sote-uudistuksen jälkeen laskenut alemmalle tasolle kuin kertaakaan koko 2000-luvulla”, sanoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Vuodesta 2023 alkaen kuntatyöntekijöihin ei Helsinkiä lukuun ottamatta ole enää sisältynyt sote- ja pelastustoimen henkilöstöä, mikä osaltaan vaikuttaa lukuihin.
Alle 30-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot osoittavat yhä ylöspäin. Vaikka koronapandemian aikainen piikki tasoittui, nuorten poissaolot ovat selvästi yleisempiä kuin heitä vanhemmissa ikäryhmissä.
Nuorilla on henkilötyövuotta kohden keskimäärin 5,5 sairauspoissaolopäivää vuodessa enemmän kuin vastaavassa ikäryhmässä 2000-luvun alussa.
Myönteisintä kehitys näyttää olevan yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä. Nykyiset yli viisikymppiset ovat harvemmin poissa töistä oman sairauden vuoksi kuin samanikäiset olivat seurannan alkuvuosina.
Sairauspoissaolojen määrä vaihtelee selvästi ammattiryhmien välillä. Johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevillä poissaoloja oli keskimäärin seitsemän päivää henkilötyövuotta kohden vuosina 2023 ja 2024, kun taas fyysisissä ja suorittavissa tehtävissä määrä nousi jopa 30 päivään.
Varhaiskasvatuksen opettajilla, lastenhoitajilla ja perhepäivähoitajilla poissaolopäiviä kertyi yli 20 vuodessa.
”Tämä selittynee ainakin osittain sillä, että alle kouluikäisten lasten kanssa työskentelevillä on keskimääräistä suurempi tartuntatautien riski.”
Vuonna 2024 viidennes tutkimuskuntien työntekijöistä ei ollut kertaakaan poissa töistä oman sairauden vuoksi. Pidemmän aikavälin tarkastelussa nolla päivää sairastaneiden osuus on ollut laskussa lukuun ottamatta todennäköisesti koronarajoituksista johtuvaa nousua vuosina 2020–2021.
