Lakiesitys: Hyvinvointialueille uusia tehtäviä sodan varalta

Suomen turvallisuustilanne muuttui, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Uutta on myös Suomen Nato-jäsenyys. Ukrainan sodasta saadut kokemukset osoittavat, että siviiliterveydenhuolto joutuu muuttamaan toimintaansa paljon erityisesti haavoittuneiden sotilaiden hoitamiseksi. 

Nyt lausuntokierrokselle annetun lakiesityksen tarkoitus on ministeriön mukaan parantaa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta toimia aseellisen hyökkäyksen tai sen uhan aiheuttamissa poikkeusoloissa.

Lakiesityksessä ehdotetaan hyvinvointialueille uusia tehtäviä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja Naton tukemiseksi. Uudet tehtävät liittyvät esimerkiksi terveydenhuollon toimitilojen suojaamiseen, toimintojen siirrettävyyteen, ensihoidon lisäresursointiin, materiaaliseen varautumiseen ja henkilöstön koulutukseen yhdessä Puolustusvoimien ja Naton kanssa.

Esimerkiksi tilojen suojaamista on mietittävä, koska Venäjä on Ukrainassa iskenyt nimenomaan terveydenhuoltoon – punainen risti katolla ei enää välttämättä anna suojaa.

Tarvittavilla materiaaleilla tarkoitetaan esimerkiksi lääkkeitä, hoitotarvikkeita ja lääkinnällisiä laitteita.

Uudet tehtävät rahoitettaisiin täysimääräisesti valtion erillisrahoituksella, joka kohdennettaisiin hyvinvointialueille valtioneuvoston päätöksellä.

”Hallitus valmistautuu lisäämään rahoitusta hyvinvointialueille varautumisen tason ja puolustuskyvyn nostamiseen myös terveydenhuollossa. Terveydenhuollon kohteiden suojaaminen, niiden toimintakyvyn varmistaminen ja materiaalinen varautuminen on tärkeää ja välttämätöntä Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ja siviiliyhteiskunnan turvaamiseksi”, sanoo sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen. 

Uusien tehtävien toimeenpano vaatisi hyvinvointialueilta tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön ja Puolustusvoimien kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta 23. heinäkuuta mennessä.

Laki on tarkoitus saada voimaan ensi syksynä.