Päijät-Häme avaa Suomen ensimmäisen hoitopolun raskausmyrkytyksen sairastaneille

Raskausmyrkytyksestä kärsineellä on muita suurempi riski sairastua myöhemmin sydän- ja verisuonisairauksiin. Hoitopolulla seurataan terveysarvoja kymmenen vuoden ajan.

Kuvateksti
Hoitopolku otetaan käyttöön Päijät-Hämeessä tammikuussa.
Kuva: iStock

Päijät-Hämeen hyvinvointialue ottaa ensimmäisenä Suomessa käyttöön hoitopolun naisille, jotka ovat sairastaneet pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen. Heillä on 2–6-kertainen riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Korkeimmillaan riskit ovat kymmenen vuoden ajan synnytyksestä. Siksi suunnitelmallinen pitkäaikaishoito korostuu.

Vaikka raskausmyrkytys on merkittävä naisten sydänterveyden riskitekijä, sen hoitoon on kiinnitetty huonosti huomiota. Päijät-Hämeen hyvinvointialue tekee poikkeuksen. Hyvinvointialue kehitti hoitopolkua Sydänliiton kanssa, ja se otetaan käyttöön tammikuun alussa.

”Päijät-Hämeen vahva neuvolaverkosto, hyvä yhteistyö yli toimialarajojen ja aiempi kokemus samantyyppisen raskausdiabeteksen jatkoseurantaa koskevan hoitopolun rakentamisesta mahdollisti hoitopolun rakentamisen tänne ensimmäisenä”, sanoo äitiys- ja ehkäisyneuvolan vastuulääkäri Terhi Sahi-Kalmari.

Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy

Sairastanut saa uudella hoitopolulla elintapaohjausta ja hänen terveysarvojaan seurataan kymmenen vuoden ajan. Hoitopolku alkaa synnytyssairaalasta ja jatkuu jälkitarkastuksen kautta avosairaanhoitoon. 

Keskeisin seurattava on verenpaine. Sen tulisi olla kotona mitatessa alle 135/85. Verenpaineen lisäksi seurataan kolesteroli- ja verensokeriarvoja.

Pre-eklampsia on raskauden jälkimmäisellä puoliskolla ilmenevä verisuonitauti, johon sairastuu Suomessa 23 prosenttia odottavista äideistä eli noin 1 800 naista vuosittain.

Vaikka riskit ovat korkeimmillaan kymmenen vuoden ajan synnytyksestä, riski säilyy kohonneena läpi elämän. 

”Pre-eklampsian sairastaneen ei kannata pelästyä riskiä, sillä säännöllisen seurannan avulla terveysarvojen muutoksiin on helppo puuttua ajoissa. Perhearjen keskelläkin kannattaa varata aikaa omalle hyvinvoinnille ja pohtia sitä tukevia arkisia tekoja”, sanoo Sydänliiton riskitekijöiden asiantuntija, Mari Blek-Vehkaluoto.

35–54-vuotiailla suomalaisnaisilla akuutin sepelvaltimotautikohtauksen ilmaantuvuus ei ole laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun samanikäisillä miehillä ilmaantuvuus jatkoi laskemistaan. Tämä korostaa tarvetta naisten valtimotautien ehkäisyyn.