STM: Suomen tai ruotsin kielen taitovaatimus sosiaali- ja terveydenhuollossa nousee

Ulkomailta muuttaneiden lääkäreiden, sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoiva-avustajien kielitaidossa on osin havaittu puutteita.

Kuvateksti
Työnantajilla on suurin vastuu kielitaidon varmistamisesta.
Kuva: iStock

Sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy valmistelemaan mahdollisuutta nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön suomen tai ruotsin kielitaitovaatimus nykyisestä B1-tasosta vähintään tasolle B2.  

Suomessa kielitaitoa arvioidaan eurooppalaisen viitekehyksen arviointiasteikolla. B2-taso tarkoittaa, että puhujalla on toimiva itsenäinen kielitaito. 

Ministeriö uudistaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntöä ja valvontalakia. Valmistelussa on myös mahdollisuus antaa lupa- ja valvontaviranomaiselle oikeus tarkempiin määräyksiin kielitaidosta ja sen osoittamisesta. 

Mainos alkaa
Uutiskirjemainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Uutiskirjemainos.
Mainos päättyy

Ministeriö muistuttaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten riittävä suomen tai ruotsin kielen taito on keskeinen osa potilasturvallisuutta ja palvelujen laatua. Ulkomailta muuttaneiden lääkäreiden, sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoiva-avustajien kielitaidossa on osin havaittu puutteita. 

Puutteellinen kielitaito voi aiheuttaa väärinkäsityksiä potilaiden kanssa, virheitä potilastietojen kirjaamisessa ja pahimmillaan vaaratilanteita hoidossa. 

Ministeriö valmistelee myös toimia, joilla työnantajia tuetaan kieliosaamisen kehittämisessä. Työnantajilla on suurin vastuu kielitaidon varmistamisesta.

Tavoitteena on rakentaa yhteinen kielikoulutuksen toteutusmalli, oppimisalusta sekä oppimateriaaleja ja arvioinnin työvälineitä oppilaitoksille ja työnantajille. 
 
Ministeriö arvioi, että noin 2 600–3 200 henkilöllä olisi vuosittain tarvetta nykyistä laajemmalle kielikoulutukselle. Lisäksi työelämässä on jo suuri joukko ammattilaisia, joiden kielitaitoa olisi tarpeen vahvistaa.