”Sote-palvelut ovat olleet jo pitkään alibudjetoituja. Nyt päälle on lisätty vielä säästöpaineet. Budjettialijäämän paikkaamiseen tarvitaan aikaa ja harkittuja toimenpiteitä. Hätiköidyt ratkaisut voivat johtaa kalliimpiin ratkaisuihin. Nyt on tärkeää taata työrauha, jotta hyvinvointialueiden kehittäminen voi jatkua ja toiminta saadaan kuntoon”, sanoo Tehyn yhteiskuntasuhdejohtaja Kirsi Sillanpää.
Tilanne on johtanut alalla siihen, että usko jaksamiseen on hukassa. Vain runsas neljännes (28 prosenttia) kyselyyn vastanneista uskoo jaksavansa työuransa loppuun saakka.
Erityisen huolestuttavia ovat nuorten vastaukset: alle 30-vuotiaista vain 12 prosenttia katsoo, että jaksaa alalla koko työuransa. Raskaiden koronavuosien jälkeen on kuitenkin vihdoin nähtävissä pientä parannusta työhyvinvointiin liittyvissä vastauksissa.
”Nyt ei pidä millään tavalla entisestään heikentää työntekijöiden luottamusta, esimerkiksi hallituksen ajamat muutokset määräaikaisuuksiin on syytä jättää tekemättä. Sote-alalle on saatava tarpeeksi rahaa ja työolot kuntoon, järjestelmällä ei ole varaa menettää koulutettuja osaajia. Lopulta kysymys on siitä, että kansalaiset saavat palvelut, joihin jokaisella on oikeus”, Sillanpää korostaa.
Kyselyssä selvitettiin hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia myös palvelujärjestelmään. Uudistuksen koetaan vaikuttaneen siihen kielteisesti, sillä 78 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee palvelun saatavuuden laskeneen ja 66 prosenttia laadun heikentyneen.
Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siirtyi 21 uudelle hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa.
