Suomalaiset tietävät, että kuritusväkivalta on kiellettyä. Silti jopa kaksi viidestä suomalaisista on käyttänyt kuritusväkivaltaa lastensa kasvatuksessa. Tämä ilmenee Lastensuojelun Keskusliiton tuoreesta tutkimuksesta.
Suomalaisten tietoisuus siitä, että lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta on kielletty lailla, on 2020-luvulla heikentynyt. Tällä hetkellä 91 prosenttia suomalaisista tietää, että lasten ruumiillinen kurittaminen on kielletty lailla, kun vuonna 2012 sen tiesi jopa 97 prosenttia.
Tietoisuus on heikentynyt erityisesti nuorimmilla ikäryhmillä.
”Vaikka muutos ei ole suuri, se on huolestuttava”, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Laura Holmi.
Hänen mukaansa tiedolla ja asenteilla on toiminnan kannalta iso merkitys. Tuoreimman selvityksen perusteella kuritusväkivallan hyväksyvistä jopa 70 prosenttia kertoi käyttäneensä sitä itse, kun muista sitä oli käyttänyt vain 17 prosenttia.
”Aivan liian moni yhä ajattelee, että lapsia kohtaan voi käyttää väkivaltaa kasvatuksessa. Ja aivan liian moni on sitä myös käyttänyt.”
Lastensuojelun Keskusliitto on seurannut kuritusväkivaltaan liittyviä trendejä Suomessa 1980-luvulta lähtien. Uusin selvitys on Älä huuda, älä retuuta! – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2025.
Asenteet kuritusväkivaltaa kohtaan ovat koko 2000-luvun muuttuneet kielteisemmiksi, mutta aivan viime vuosina tämä kehitys näyttää pysähtyneen. Kuritusväkivaltaa hyväksyttävänä kasvatuskeinona pitää edelleen 13 prosenttia vastaajista ja jopa 41 prosenttia on joskus käyttänyt sitä.
Selvityksen perusteella miesten ja naisten väliset erot ovat kasvaneet. Miehistä 22 prosenttia ja naisista 4 prosenttia hyväksyy lasten ruumiillisen kurittamisen. Miehet myös käyttävät kuritusväkivaltaa naisia enemmän, sillä heistä sitä oli käyttänyt 46 prosenttia ja naisista 35 prosenttia.
Tietoisuus henkisen väkivallan haitallisuudesta lapsiin on kasvanut, joskin esimerkiksi huutamisen lapselle hyväksyy edelleen lähes kolmannes kaikista vastaajista. Jäähypenkkiä puolestaan hyväksyttävänä pitää enää useampi kuin joka kolmas vastaajista, kun vuonna 2021 sitä piti hyväksyttävänä miltei joka toinen.
Vastaajista kolme viidestä oli itse kokenut kuritusväkivaltaa lapsuudessaan. Kenellä oli omaa kokemusta kurittamisesta, suhtautui kuritusväkivaltaan hyväksyvämmin (joka neljäs) ja käytti sitä enemmän (joka toinen).
Lastensuojelun Keskusliitto muistuttaa, että kuritusväkivalta muodostaa usein ylisukupolvisen ketjun, joka on pystyttävä katkaisemaan.
”Jokaisella lapsella on oikeus väkivallattomaan lapsuuteen. Vanhemmat tarvitsevat tukea voidakseen tarjota lapsilleen parhaan mahdollisen lapsuuden”, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Julia Kuokkanen.
Hän huomauttaa, että osa vanhemmista käyttää kuritusväkivaltaa, vaikka tietää sen olevan rikos, eikä itsekään hyväksy sitä. Usein kyse on oman itsehillinnän pettämisestä, ja taustalla voi olla osaamattomuutta, stressiä tai väsymystä.
”Sortuminen kurittamaan saattaa hävettää ja siihen on välillä vaikeaa hakea apua. Siksi tarjolla tulisi olla tietoa.”
Kysely toteutettiin Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa Lastensuojelun Keskusliiton toimeksiannosta ja siihen vastasi 1 057 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista.
