Väitös: Nuorten ongelmat kasautuvat jälkihuollossa – tuen tarvetta ei aina tunnisteta

Lastensuojelun jälkihuollossa olevat nuoret kohtaavat samanaikaisesti koulutukseen, terveyteen, talouteen ja ihmissuhteisiin liittyviä haasteita.

Kuvateksti
Jälkihuolto tukee nuorta esimerkiksi sen jälkeen, kun lastensuojelutoimet ovat päättyneet täysikäistymisen myötä.
Kuva: Jaakko Martikainen

Lastensuojelun jälkihuollossa olevilla nuorilla on kohonnut riski syrjäytyä. Palvelurakenteet tunnistavat nuorten tarpeet heikosti, mikä johtaa reaktiivisiin toimiin ennaltaehkäisevien sijaan. 

Tilanne käy ilmi Ulla-Kaarina Petäjän väitöskirjasta. Se tarkastelee lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten riskikäyttäytymistä, selviytymistä ja sitä, miten palvelut tukevat heidän siirtymistään aikuisuuteen. 

Mainos alkaa
Uutiskirjemainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Uutiskirjemainos.
Mainos päättyy

Jälkihuollossa olevien nuorten riskikäyttäytyminen, selviytyminen ja palveluiden käyttö muodostavat kokonaisuuden, jota ei voi ymmärtää tarkastelemalla ilmiöitä erillään. Riskit kasautuvat samoille nuorille ja kytkeytyvät tiiviisti terveyteen, koulutukseen, talouteen ja arjen hallintaan. Samalla palveluiden vaikuttavuus vaihtelee. 

Petäjä jaotteli nuoret kolmeen selviytymisprofiiliin. Ne eroavat toisistaan erityisesti päihteiden käytössä ja impulsiivisessa käyttäytymisessä. 

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat nuoret, joilla ei ole selvitymishaasteita. Heitä on vähemmistö nuorista eli noin seitsemän prosenttia. 

Toiseen ryhmään kuuluu enemmistö nuorista eli noin 73 prosenttia. Heillä on haasteita, mutta heillä on myös kykyä selviytyä niistä. Ongelmat kasautuvat kolmannelle ryhmälle, joihin kuuluu noin 20 prosenttia nuorista. He tarvitsevat eniten tukea. 

Tulokset osoittavat myös, että kaikki jälkihuollon palvelut eivät vahvista nuorten selviytymistä. Sen sijaan tietyt koulutus- ja työllisyyssuuntautuneet palvelut olivat selvästi yhteydessä parempiin lopputuloksiin. 

Väitöskirjan tuottama toimintamalli auttaa tunnistamaan tekijät, jotka heikentävät tai vahvistavat nuorten selviytymistä sekä kohdentamaan tukea nuorten yksilöllisten tarpeiden ja selviytymisprofiilien mukaisesti. 

Mallin avulla ammattilaiset voivat tunnistaa riskien varhaisia merkkejä, arvioida selviytymiseen liittyviä tarpeita ja tarjota nuorille palveluita, joiden on osoitettu olevan yhteydessä parempiin lopputuloksiin. 

Ulla-Kaarina Petäjän väitöskirja Risk behavior of care leaver in child welfare aftercare services : hypothetical model to strengthen coping in transition to independent living on tarkastettu Itä-Suomen yliopistossa.