Tutkimus: Työn joustamattomuus ajaa pois kotihoidon työntekijöitä

Tutkimus selvitti kotihoidossa työskentelevien syitä vaihtaa alaa.

Kuvateksti
Tutkijoiden mukaan hoitajat tulisi nähdä osaajina, jotka haluavat ottaa vastuuta työstään ja olla mukana kehittämässä alaa.
Kuva: Pasi Leino

Kotona asuvien iäkkäiden asiakkaiden huonokuntoisuus, mittaamisen ja erilaisten sähköisten järjestelmien viemä aika, työntekijään kohdistuvat vaatimukset, työn joustamattomuus ja työhön liittyvä eettinen taakka.

Näin kuvailevat kotihoidossa aiemmin työskennelleet hoitajat alanvaihdon syitä Itä-Suomen yliopiston tekemässä tutkimuksessa.

Tutkimus on osa Soldex-hanketta, jossa on tutkittu vanhuusiän syrjäytymistä pääasiassa ikääntyvien kotihoidon asiakkaiden näkökulmasta. Työntekijöiden kokemuksia tarkasteltiin analysoimalla 39 hoitajan kirjoittaman tekstin pohjalta syitä, miksi kotihoidon työpaikka oli jätetty.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tutkijoiden mukaan hoitajat tulisi nähdä osaajina, jotka haluavat ottaa vastuuta työstään ja olla mukana kehittämässä alaa. Hoitajat odottavat henkilökohtaisempaa otetta johtamiseen sekä työntekijöiden ja asiakkaiden tarpeiden ottamista huomioon. Arvokeskustelu työn sisällöstä olisi tarpeen. Tämä edellyttää työn mittareiden kehittämistä, sillä pelkästään hoidolliset toimenpiteet eivät riitä vastaamaan ikääntyneiden tarpeisiin. Myös kotihoidon työssä tapahtuva vuorovaikutus ja kohtaamiset tulisi nähdä arvokkaina.

Alanvaihtamiseen liittyviä syitä peilattiin tutkimuksessa 1990-luvulta voimistuneeseen uuden julkisjohtamisen malliin (New Public Management), jonka myötä julkisen sektorin organisaatioita on pyritty muuttamaan markkinalähtöisiksi ja liiketoiminnallisiksi palveluntarjoajiksi. Tutkijat havaitsivat uuden julkisjohtamisen periaatteiden näkyvän selvästi myös kotihoidosta lähteneiden hoitajien kokemuksissa ja lähdön syissä.

Kaikesta huolimatta kotihoitotyössä myös viihdytään. Siitä kertoo Anu Mennanderin tuore YAMK-opinnäytetyö Työhyvinvointi kotihoidossa: työhyvinvointikysely Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstölle.

Sen mukaan kotihoidon henkilöstö voi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella varsin hyvin, työyhteisöt ovat toimivia ja henkilöstö kokee voivansa tehdä laadukasta asiakastyötä.

Tutkimus tuotti myös kehitysehdotuksia: työn pitovoimaa voidaan parantaa varmistamalla riittävät henkilöstöresurssit, johtamalla laadukkaasti ja kehittämällä kotihoidon tiimien toimivuutta.