Sairaanhoitajat nukkuvat suhteellisen hyvin, mutta suuri osa ei liiku riittävästi – miksi tieto ei muuta käyttäytymistä?

Väitöstutkimuksesi selvittää sairaanhoitajien liikuntatottumuksia sekä itsearvioitua unen määrää ja laatua. Tutkimuksessa oli mukana sekä säännöllistä päivätyötä että vuorotyötä tekeviä. Millaisia tuloksia sait?

Kolmasosa kyselyyn vastanneista 313 sairaanhoitajasta liikkuu itsearvioinnin perusteella suositusten mukaisesti ja noin kolmasosa miltei suositusten mukaisesti. Vaikka kaikki eivät saavuta tavoitetta, se on siis saavutettavissa.

Mielestäni jokaisen tulisi löytää omassa arjessa ne pienet askeleet, joiden avulla arkiaktiivisuus nousisi suositusten tasolle. Tällaisia voivat olla tutut jutut: portaiden nousu hissin sijaan tai kävely kulkuneuvon asemesta. Peräänkuulutan tässä armollisuutta itseä kohtaan. Pientenkin arjen muutosten avulla tehdään usein merkittäviä parannuksia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

UKK-instituutti suosittelee, että aikuisten tulisi hoitaa lihaskuntoaan kaksi kertaa viikossa sekä harjoittaa rasittavaa liikkumista 1 tunti 15 minuuttia viikossa tai reipasta liikkumista 2 tuntia 30 minuuttia viikossa.

Vastaajat nukkuivat työpäivinä keskimäärin 6 tuntia 49 minuuttia ja vapaapäivinä keskimäärin 8 tuntia 8 minuuttia. Aikuisten unisuositus on 7–9 tuntia. Keskimääräinen unen määrä jäi siis tätä vähäisemmäksi vain vapaapäivinä.

Unen tehokkuus oli työpäivinä keskimäärin 88 prosenttia ja vapaapäivinä 92 prosenttia. Tehokkuus laskettiin jakamalla todellinen uniaika vuoteessa vietetyllä ajalla ja kertomalla sadalla. Työpäivinä itsearvioitu nukahtamisviive oli 25 minuuttia ja vapaapäivinä 21 minuuttia.

Työaikamuodolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä unen määrään tai unen tehokkuuteen.

Miten tuloksia voi hyödyntää käytännössä?

Liikunnan ja hyvälaatuisen unen edistäminen tulisi nähdä yksilön itsensä, työnantajan ja työterveyshuollon yhteisenä asiana. Työnantajan rooli on keskeinen erityisesti työaikajärjestelyjen ja hyvinvointia tukevien ohjelmien kehittämisessä.

Työnantajaorganisaatiot voisivat harkita esimerkiksi liikunnan mahdollistamista työajalla, sillä hyvinvoiva henkilöstö on tuottavampi ja vähemmän altis työuupumukselle.

Unen määrä jää työpäivinä usein alle suositusten, minkä vuoksi työnantajien on noudatettava työaikalakia nykyistä tarkemmin. Vaikka pääsääntönä on 11 tunnin keskeytymätön vuorokausilepo, jaksotyössä lepoaika lyhenee usein yhdeksään tuntiin. Tällöin työntekijän palautuminen vaatii, että puuttuvat tunnit annetaan takaisin korvaavana lepoaikana mahdollisimman pian.

Työterveyshuollolla olisi tärkeä tehtävä liikunta- ja uniohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Millaisia jatkotutkimusaiheita nousi esiin?

Kun lähtötilanne on nyt tiedossa, olisi mielenkiintoista tehdä esimerkiksi vuoden mittainen interventio. Tutkimuksessa vertailtaisiin kolmea ryhmää: ensimmäinen ryhmä saisi nykykäytännön mukaista liikuntaneuvontaa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, toinen tehostettua etäneuvontaa sovelluksen avulla ja kolmannen kohdalla käytettäisiin ratkaisukeskeistä otetta yksilön omien vahvuuksien pohjalta.

Yksilön, työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyöstä tarvitaan lisää tutkimusta, jotta työnantajat ja työterveyshuolto voisivat tehdä perusteltuja päätöksiä kehittäessään ratkaisuja.

Erityisesti tulisi selvittää, miksi liikunnan ja hyvälaatuisen unen terveysvaikutukset eivät aina konkretisoidu hyvinvointia tukevaksi käyttäytymiseksi. Miksi tieto ei riitä muuttamaan käytäntöjä? Olen vakuuttunut siitä, että tähän auttaisi yksilöllisten vahvuuksien etsintä. Jokaisen pitäisi myös unohtaa itsensä syyllistäminen.

Miksi halusit tutkia juuri tätä aihetta?

Olin 2000-luvun alussa sairaanhoitajana sisätautipoliklinikalla Hämeenlinnan keskussairaalassa. Pidin pitkäaikaisista hoitokontakteista reumapotilaiden kanssa, potilasohjauksesta, neuvonnasta ja tuen antamisesta. Silti aina tuli sellainen tunne, että mitä vielä konkreettisempaa voisin antaa potilaille. Hakeuduin liikuntalääketieteen opintoihin – ja päässäni syttyi lamppu. ”Liike on lääke” on lempineuvoni: jos sinulla on verenpainetta ja liikut kolme kertaa viikossa, hoidat itseäsi jo yhden lääkkeen veroisesti.

Nälkä kasvoi syödessä ja hakeuduin tohtoriopintoihin. Aloin pohtia, miten me hoitajat liikumme ja nukumme.

Marika Oravan väitöstutkimus: Terveydenhuoltohenkilöstön liikunta- ja unitutkimus: Suojaako sairaanhoitajan ammatti liikkumattomuudelta ja huonolta unelta?