Yli 50-vuotiaiden sairauspoissaolopäivät vähentyivät selvästi vuonna 2024 sekä kunnissa että hyvinvointialueilla edeltävään vuoteen verrattuna. Sen sijaan alle 30-vuotiaiden sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kunnissa.
Sairauspoissaolojapäiviä kertyi kunta-alan henkilöstölle vuonna 2024 keskimäärin 12,9 päivää. Viime vuoden luku oli 13,3 päivää. Hyvinvointialueilla puolestaan oli keskimäärin 15,7 sairauspoissaolopäivää. Viime vuoden luku oli 16,2 päivää.
Sairauspoissaolot ovat koronan jälkeen vähentyneet maltillisesti jo toista vuotta peräkkäin. Erityisesti 50–59-vuotiaiden poissaolopäivät ovat vähentyneet merkittävästi.
"Nuoriin verrattuna yli 50-vuotiailla työntekijöillä havaitaan vähemmän esimerkiksi henkisen työkyvyn haasteita. Ikääntyvien ja varsinkin yli 60-vuotiaiden kohdalla erot työntekijöiden sairastavuudessa kuitenkin kasvavat ja osalle kertyy pitkiäkin poissaoloja töistä", sanoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen Kevasta.
Keva huolehtii julkisen sektorin työntekijöiden eläkeasioista.
Kunnissa aiempaa useampi ei ollut vuonna 2024 päivääkään poissa töistä sairauden takia. Ammatti- ja ikäryhmien välillä on kuitenkin suuria eroja.
Eniten sairauspoissaolopäiviä oli vuoden aikana varhaiskasvatuksen henkilöstöllä, 18,4 päivää keskimäärin. Työntekijöille kertyy myös hieman muita yleisemmin poissaoloja yli 30 päivää vuoden aikana.
Ikäryhmiä tarkasteltaessa vain alle 30-vuotiaille kuntatyöntekijöille kertyi edeltävää vuotta enemmän sairauspoissaoloja.
Nuorten pitkien sairauspoissaolojen syynä ovat usein mielenterveyden häiriöt, kuten ahdistuneisuushäiriöt.
"Kunta-alalla pitää kiinnittää huomiota nuorten työntekijöiden henkiseen jaksamiseen kuormittavissa työtehtävissä, joissa vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisempiä. Työyhteisöjen ja esihenkilöiden tuki on tärkeää nuorille."
Hyvinvointialueiden ammattiryhmistä eniten sairauspoissaolopäiviä oli vuoden 2024 aikana terveysalan henkilöstöllä, keskimäärin 16,7 päivää.
Työkyvyttömyydestä aiheutui vuonna 2024 kunta-alan työnantajille noin 700 miljoonan euron ja hyvinvointialueiden työnantajille noin 600 miljoonan euron välittömät kustannukset. Kustannuksista valtaosan, noin 70 prosenttia, aiheuttivat sairauspoissaolot.
Sairauspoissaolojen vähentämisessä avainasemassa on ennakoiva työkykyjohtaminen, jossa panostetaan erityisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen ja ongelmien ennalta ehkäisemiseen.
Joka toisessa kuntaorganisaatiossa ja hyvinvointialueella on onnistuttu vähentämään sairauspoissaoloja viimeisen vuoden aikana.
Henkilöstöasioista vastaavat listaavat keinoiksi muun muassa työkyvyn varhaisen tuen, panostukset esihenkilötyöhön, työn joustojen mahdollistamisen sekä hyvän työterveysyhteistyön.
