Suomessakin on käytössä paljon tehottomia ja jopa haitallisia hoitoja, joiden käyttöä hoitojärjestelmä ei tarpeeksi tehokkaasti valvo. Esimerkiksi kuvantamistutkimuksia tehdään liikaa ja niiden tuloksia tulkitaan väärin.
– Kaiken lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset hyvin usein tarkoittamattaan aiheuttavat omilla sanomisillaan ja toimillaan, kuten kuvantamislöydösten väärillä tulkinnoilla, potilaille turhia pelkoja, jotka saattavat pitkittää tai jopa pahentaa kipua.
Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti merkittävin toimintakykyä alentava terveysongelma. Suomalaiset eivät poikkea maailman väestöstä vaan alaselkäkivut ovat Suomessakin yksi tavallisimmista syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Karppisen mukaan maailmassa yli puoli miljardia ihmistä kärsii alaselkäkivusta. Maailmanlaajuisesti mitattuna alaselkäkivun haittaavuus on lisääntynyt yli 50 prosenttia viimeisten 25 vuoden aikana.
– Siitä aiheutuva haitta on suurempi kuin keuhko-, rinta ja suolistosyövistä yhteensä.
Suomalaisen Terveys 2011 –tutkimuksen perusteella yli 40 prosenttia naisista ja 35 prosenttia miehistä oli kärsinyt selkäkivusta edellisen kuukauden aikana.
Sairaslomalle määräämisen sijaan potilaita tulisi kannustaa liikkumaan ja pysymään aktiivisina, sillä liikunta on todettu tehokkaaksi alaselkäkivun lievittäjäksi.
Yksi keino tehostaa hoitoa ovat fysioterapeuttien suoravastaanotot. Tehyn selvityksen mukaan niitä on ainakin 32 kunnassa ja kuntayhtymässä. Suoravastaanotto tarkoittaa, että esimerkiksi selkäoireista kärsivä asiakas ohjataan lääkärin sijasta suoraan fysioterapeutille.
– Näin asiakas pääsee nopeammin fysioterapeutille, jolla on lääkäriä syvällisempää toimintakykyyn liittyvää osaamista, muistuttaa kuntoutusalan asiantuntija Outi Töytäri Tehystä.
Inhimillisen kärsimyksen lisäksi alaselkäkivuista koituu suuria kustannuksia yhteiskunnalle hoitojen ja työkyvyttömyyden myötä. Vuoden 2016 lopussa noin 21 000 suomalaista oli eläkkeellä selkäsairauden takia. Eläkkeiden kustannukset olivat 280 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 selkäsairauksien sairauspäivärahapäivien kustannukset olivat hieman yli 100 miljoonaa euroa.
