Asiantuntijat: Rokotuskattavuus säilyy tiedon turvin

Rokotuksista pitää viestiä niin, että rokotusturvallisuus korostuu, toteaa Tehyn asiantuntija.

Kuvateksti
Rokotuksiin liittyvä epäröinti ja vastaisuus perustuvat yleensä joko huoleen rokotteiden turvallisuudesta tai siihen, että tauteihin liittyvien riskien laajuutta ei tunneta. Kuva: Annika Rauhala

Suomessa halutaan edelleen pakottamisen sijaan kannustaa ihmisiä ottamaan kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet niin itselleen kuin perheenjäsenille. Tämä on suosituksen ydin, joka sisältyy tänään sosiaali- ja terveysministeriölle jättäneen työryhmän loppuraporttiin.

– Vuoropuhelu ja asiallinen informaatio rokotuksen merkityksestä muistuttavat yhteisvastuusta myös rokotekattavuuteen perustuvan laumasuojan puolesta, painottaa Tehyä ryhmässä edustanut työympäristöasiantuntija Anna Kukka.

Työryhmän työn lähtökohtana oli lakisääteinen kansallinen rokotusohjelma. Ohjelmalla on olennaisesti vähennetty monien tartuntatautien aiheuttamaa kuolleisuutta ja tautitaakkaa ja jopa hävitetty tauteja kokonaan.

Rokotesuojaa vahvistavina toimenpiteinä työryhmä ehdottaa palvelujärjestelmän kehittämistä esimerkiksi niin, että neuvoloiden aukioloaikoja voisi laajentaa iltoihin ja viikonloppuihin avoneuvolaksi. Silloin rokotuksia saisivat joustavasti myös muut kuin neuvolan omat asiakkaat.

Rokotusta koskevaa tietoa voisi levittää muun muassa äitiyspakkauksen mukana.

Yksi merkittävä puute kansallisen rokotekattavuuden arvioinnissa väistyisi, kun yksityisen sektorin rokotustiedot saataisiin valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.

Rokotusohjelman onnistumisen myötä monet taudit ovat käytännössä hävinneet Suomesta.

– Perheillä ei välttämättä ole enää käsitystä eri tautien vakavuudesta ja rokotteiden tuomasta hyödystä terveydelle.

Internet ja sosiaalinen media ovat tehneet mahdolliseksi sen, että rokotusten hyötyä on kyseenalaistettu ja mahdollisia haittoja liioiteltu. Monissa Euroopan maissa todetut laajat tuhkarokkoepidemiat ja niihin liittyvät kuolemat ovat tästä varoittava esimerkki.

Työryhmän mukaan rokotustieto ja -luottamus vahvistuvat, kun ihmiset löytävät hakemaansa rokotetietoutta sujuvasti, luotettavista lähteistä. Terveyden edistäminen ja kansallisen rokotusohjelman toteuttaminen ovat kunnan perustehtäviä, mutta etenkään pienillä kunnilla ei ole tarpeeksi voimavaroja järjestää riittävästi rokotusviestintää.

THL puolestaan tukee rokotusohjelmaa valtakunnallisesti, mutta sen viestintä on kohdistunut etupäässä terveydenhuollon ammattilaisten työn tukemiseen. Vastedes viestinnän tulee kattaa entistä laajemmin eri väestö- ja kieliryhmät.

– Viestintään pitää rakentaa eri toimijoiden monikanavainen yhteistyöverkosto. Viestinnän sisällössä pitää ottaa huomioon hyödyllisuuden lisäksi rokotusturvallisuuden keskeiset kysymykset, muistuttaa Kukka.

Kansainvälisesti arvioituna Suomen rokotuskattavuus on hyvä. Kokonaan rokottamatta jää noin prosentti syntyvien lapsien ikäluokasta, eikä rokottamattomien osuus ole merkittävästi kasvanut.

Keskimääräisesti hyvästä kattavuudesta huolimatta eroja löytyy eri alueiden ja eri rokotteiden välillä.