Uuden parlamentin työlistalla on muun muassa ilmiantajaa suojaava direktiivi. Kuva: iStock

Epäkohtien ilmoittajaa suojaava direktiivi vaikuttaa sote-alalla vähän

EU:n uusi niin sanottu whistleblower-direktiivi suojaa epäkohdista ilmoittavaa. Vaikutus jää sote-alalla pieneksi. 

Väärinkäytöksistä ilmoittavan työntekijän suoja Euroopan unionissa paranee, kun asiaa koskevan niin sanotun whistleblower-direktiivin sisältö saadaan kansalliseen lainsäädäntöön. 

Direktiivin on tarkoitus antaa suojaa työnantajan kostotoimilta, kuten erottamiselta, alentamiselta tai pelottelulta. Ilmoittajaan kohdistuvista vastatoimista tulee kiellettyjä ja rangaistavia. Lisäksi säännöillä suojataan väärinkäytösten ilmiantajien avustajia, kuten työkavereita tai sukulaisia.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Sote-alalla direktiivin merkitys jää vähäiseksi. Direktiivi ei Tehy-lehden hankkimien tietojen mukaan ulotu esimerkiksi sosiaalihuollossa annettavaan hoitoon eikä työolosuhteiden puutteita koskeviin ilmoituksiin.

Syynä on se, että  EU:n lainsäädännöllinen toimivalta sosiaalipolitiikassa on varsin rajallinen. Sosiaalipolitiikka kuuluu pääasiassa jäsenvaltioille.

Tehy-lehti selvitti direktiivin kattavuutta oikeusministeriöstä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä EU-päällikkö Janina Mackiewiczilta Eurocadresista. Eurocaderes on korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden Eurooppa-tason neuvottelukunta.

Whistlebowler-direktiivin soveltamisala on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tarkoin rajattu. 

Esimerkiksi kansanterveyden osalta siihen kuuluvat toimenpiteet, joilla asetetaan korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset ihmisestä peräisin oleville elimille ja aineille sekä lääkkeille ja lääkinnällisille laitteille. Terveydenhuollon osalta se koskee potilaiden oikeuksien soveltamista rajat ylittävässä terveydenhuollossa

Työterveyden ja -turvallisuuden osalta EU:n jäsenmaita koskee puitedirektiivi. Jäsenmailla on velvollisuus varmistaa, ettei työntekijöille tai heidän edustajilleen koidu haittaa, jos nämä pyytävät työnantajaltaan toimia vaarojen torjumiseksi. Jos työnantaja ei työntekijän mielestä ryhdy riittäviin toimiin, tällä on oikeus kääntyä työsuojeluviranomaisten puoleen.

Suomessa työntekijä on sosiaalihuoltolain mukaan velvollinen ilmoittamaan kaikista havaitsemistaan epäkohdista ja niiden uhista työnantajalle. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijät eivät kuitenkaan aina uskalla puuttua väärinkäytöksiin, koska pelkäävät työnantajan rankaisutoimia. 

Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin huhtikuussa. Direktiivi tulee parlamentin käsittelyyn uudelleen vasta syksyllä. Ministerineuvoston käsittelyn jälkeen uudet säännökset on saatava voimaan jäsenmaissa kahden vuoden kuluessa.
 

Mainos
Mainos

Uutisia