Evira tutki: Lisäaineiden saanti turvallisissa rajoissa

Suomalainen elintarviketeollisuus käyttää suurimillaankin lisäaineita vähemmän kuin lisäaineasetus sallii. Väestötasolla lisäaineiden saannin arvioidaan jäävän alle hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa niitä sisältävien elintarvikkeiden suurkuluttajilla. Tämä ilmenee Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lisäaineselvityksestä.

Useimpien lisäaineiden arvoitu väestötason saanti jää Suomessa alle ADI-arvon eli hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän jopa silloin, kun laskelmissa käytetään kaikkein suurimman arvion tuottavia oletuksia.

Eviran selvitys kattoi kaikki noin 150 lisäainetta, joille on määritetty ADI-arvo. ADI-arvon vähäiset ja satunnaiset ylitykset eivät ole vaaraksi kuluttajalle. Lisäaineita käytetään elintarvikkeissa parantamaan muun muassa niiden säilyvyyttä, makua, väriä tai rakennetta.

Monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa kohtuullisina annoksina syövillä minkään lisäaineen saanti ei todennäköisesti pääse nousemaan liian suureksi.

Osa suomalaisista saattaa kuitenkin nauttia suuria määriä monia lisäaineita sisältäviä elintarvikkeita kuten makeisia. Tällöin lisäaineitakin saattaa tulla saaneeksi ADI-arvon ylittäviä määriä.

– ​ Silloinkin ehkä suurempi ongelma voi olla ruokavalion ravitsemuksellisissa puutteissa kuin lisäaineiden liikasaannissa, sanoo erikoistutkija Johanna Suomi Evirasta riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä.

Lisäaineselvitys tehtiin elintarvikevalvonnan tarpeisiin, mutta myös teollisuus voi hyödyntää tarkemmin tutkittaviksi nousseiden lisäaineiden listaa tuotekehittelyssään. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n uudet ADI-arvot voivat näet johtaa enimmäismäärien kiristämiseen.

– ​Teollisuus voisi harkita, olisiko sama laatu saavutettavissa vähäisemmällä lisäaineiden käytöllä.

Joidenkin lisäaineiden tutkimista tulisi jatkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi säilöntäaineet kuten sulfiitit, bentsoaatit ja sorbaatit, eräät väriaineet, fosfaatti, glutamaatit sekä makeutusaineista asesulfaami K ja syklamaatti.