Fimean ylilääkäri: Hoito voi viivästyä, jos oireiden oletetaan johtuvan rokotteesta

Kuvateksti
Rokotteita on annettu EU:ssa yli 800 miljoonaa ja globaalisti yli kymmenen miljardia annosta. Haittavaikutukset tunnetaan hyvin, joten merkittävien uusien haittojen löytyminen on Fimean mukaan epätodennäköistä.
Kuva: Pia Inberg

Ihmiset tekevät oireistaan ilmoituksia lääkkeiden ja rokotteiden haittavaikutusjärjestelmään sen sijaan, että hakeutuisivat terveydenhuoltoon.

Hoito voi viivästyä, jos ihminen pitää kaikkia muutoksia terveydentilassaan koronarokotteesta aiheutuvina. 

Fimean ylilääkärin Maija Kaukosen mukaan ilmiö on pieni, mutta kertoo siitä, että ihmiset haluavat nähdä erilaiset oireensa rokotteesta johtuviksi. 

"Haittavaikutusilmoituksia tehneet olettivat, että kaikki rokotuksen jälkeen tapahtuvat muutokset terveydentilassa johtuivat rokotteesta."

Esimerkiksi verinen uloste tai odottamaton laihtuminen voivat olla syövän oireita.

"Olemme poikkeuksellisesti ohjanneet vakavia oireita ilmoittaneita terveydenhuoltoon."

Kaukonen muistuttaa, että esimerkiksi diabetesta, reumaa, syöpiä ja muita sairauksia esiintyy Suomessa koronavirusinfektioista ja koronarokotteista huolimatta.

Haittavaikutusilmoituksen pystyvät Fimean sivuilla tekemään niin kansalaiset kuin terveydenhuollon ammattihenkilöt. Ilmoittajan täytyy tunnistautua. 

Koronarokotteista haittailmoituksia on tehty poikkeuksellisen paljon.

Viime vuonna niitä tuli yli 25 000. 80 prosenttia oli kansalaisten tekemiä.

Ilmoitusten avulla pyritään havaitsemaan lääkkeiden ja rokotteiden harvinaisia, aiemmin tunnistamattomia haittoja. 

Ilmoituksista etsitään signaaleja eli merkkejä mahdollisista uusista haittavaikutuksista. Kun signaali havaitaan, asiantuntijat arvioivat, onko valmisteen ja haittavaikutuksen välillä syy-seuraussuhde.

Fimea muistuttaa, että koronarokotteet ovat tehokkain ja turvallisin keino estää vaikeaa tautimuotoa ja siihen liittyviä kuolemia. 

Duodecim: Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset