Henkilöstövajeella on yhteys ikääntyneiden haitalliseen lääkkeiden käyttöön

Vältettäviä lääkkeitä käytettiin eniten Kymenlaakson sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä.

Kuvateksti
Avointen lääkäri- ja hoitajavakanssien paikkaaminen sijaisuuksilla ei tuo hoitoon jatkuvuutta.
Kuva: Lauri Rotko

Tampereen yliopiston ja Fimean tutkimuksen mukaan iäkkäiden vältettävien lääkkeiden käytöllä oli yhteys terveyskeskusten lääkärivajeeseen ja siihen, että kotihoidon henkilöstön määrä oli vähäinen.

Lääkärivaje voi johtaa kiireiseen työympäristöön, jossa ammattilaisilla ei ole riittävästi aikaa perehtyä lääkkeen valintaan. Avointen lääkäri- ja hoitajavakanssien paikkaaminen sijaisuuksilla ei tuo hoitoon jatkuvuutta.

Vältettävällä lääkkeellä tarkoitetaan lääkettä, jonka haittariski ylittää tyypillisesti siitä saatavan kliinisen hyödyn.

”Tämänkaltainen hoitosuhde on erityisen ongelmallista monisairaille ja -lääkityille iäkkäille, koska muutokset pitkäaikaissairauksissa ja hoidon tarpeissa jäävät huomaamatta”, sanoo tutkija Jasmin Paulamäki.

Vältettäviä lääkkeitä käytettiin eniten Kymenlaakson sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä. Sen sijaan käyttö oli vähäisempää Länsi-Pohjan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä.

Käyttö on yleisintä sairaanhoitopiireissä, joiden 75 vuotta täyttäneissä on suurempi osuus yksinasuvia, kymmentä tai useampaa lääkettä käyttäviä ja RAI-arvioituja.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja Tampereen yliopiston tutkimus perustuu Kanta-reseptirekisteriin, johon apteekeista toimitetut lääkeostot kirjautuvat. Vältettävät lääkkeet määriteltiin Fimean Lääke75+ -tietokannan avulla.