Itsemääräämisoikeutta pyritään vahvistamaan lainsäädännöllä – Tehy mukana seurantaryhmässä

Uudistus pyrkii vähentämään rajoittamista sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kuvateksti
Suomessa lainsäädäntö ei toistaiseksi säätele vanhusten itsemääräämisoikeuden rajoituksia, vaan niiden käyttö perustuu viranomaisten ohjeisiin ja suosituksiin. Kuva: Tomi Aho

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää uudistuksen, joka tähtää asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen.

Tavoitteena on muuttaa lainsäädäntöä niin, että asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus toteutuu mahdollisimman täysimääräisesti. Samalla kehitetään toimintatapoja, jotka lisäävät asiakkaan ja potilaan osallisuutta ja vähentävät rajoitustoimenpiteiden käyttöä.

Hallituksen esitys ensimmäisen vaiheen muutoksista on tarkoitus antaa ensi vuoden aikana. Hanke on laaja, joten uudistusta toteutetaan vaiheittain. 

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisen tueksi on asetettu seurantaryhmä. Se tukee asiakkaan ja potilaan oikeuksia koskevan lainsäädännön valmistelua, tuottaa asiantuntijatietoa sekä osallistuu vaihtoehtojen ja ehdotusten sekä niiden vaikutusten arviointiin.

Uudistuksen tavoitteena on muuttaa lainsäädäntöä niin, että asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus toteutuu mahdollisimman täysimääräisesti. Pyrkimys on myös kehittää toimintaa niin, että asiakkaan ja potilaan osallisuus lisääntyy ja rajoitustoimenpiteiden käyttö vähenee.

Tehyä ja tehyläisiä ryhmässä edustaa kehittämispäällikkö Petra Marjamaa.

Marjamaa muistuttaa, että itsemääräämisoikeuteen ja rajoitustoimenpiteisiin liittyvät säädökset ovat tärkeitä asiakkaiden ja potilaiden perusoikeuksien toteutumiselle sekä laadukkaille palveluille.  

"Kyse on myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvasta."

Marjamaa toivoo, että uudistus täsmentäisi rajoitustoimenpiteiden käyttöä sekä sitä, milloin niiden käyttö olisi kiellettyä. 

"Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden käytön vähentäminen ovat keskeisiä eettisiä perusperiaatteita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työssä."

Seurantaryhmässä on mukana muun muassa järjestöjen, palvelujärjestelmän ja viranomaisten edustajia. Toimikausi kestää vuoden 2023 loppuun. 

Lue lisää: 

Vanhus on oman elämänsä päähenkilö – ihminen on iän myötä entistä enemmän yksilö