Kiista ruokatauoista Mikkelissä ratkennut

Mikkelin kaupunki on maksanut 30 tehyläiselle yhteensä 80 000 euron saatavat pitämättä jääneistä ruokatauoista. Yksittäisen työntekijän saama summa vaihtelee muutamasta sadasta eurosta 4 200 euroon. Saatavat ovat muodostuneet 2009–2010.

Tehy ja KT Kuntatyönantajat pääsivät sopuun kiistassa kesäkuussa.

Kiista ruokatauosta syntyi, kun Mikkeli ei antanut jaksotyötä tekevien kotihoidon työntekijöidensä valita omalla ajalla ruokailun ja joutuisan työn ohessa ruokailun välillä. Työnantaja määräsi heidät syömään omalla ajalla. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus edellyttää, että terveyskeskuksen työntekijä saa valita, miten syö.

30 tehyläistä nosti 2012 palkkasaatavista kanteen Etelä-Savon käräjäoikeudessa. Mikkeli kiisti kanteen perusteet. Sen mielestä kotihoidossa ei ollut kyse terveyskeskustyöstä, jolloin työntekijällä ei myöskään ollut oikeutta valita joutuisaa ruokailua. Kaupunki pyysi työtuomioistuimen kannan asiaan, ja työtuomioistuin asettui tukemaan kaupungin tulkintaa.

Tehyläiset vetivät kanteensa pois.

Paikallisneuvottelut käynnistyivät lokakuussa 2013 uudestaan, kun Tehy kyseenalaisti käytetyn työaikamuodon.

– Kotihoito oli jaksotyöajassa, mutta sitä ei olisi saanut käyttää kuin terveyskeskustyössä, neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja sanoo.

Keskusneuvottelut käynnistyivät vuoden 2013 lopulla. Neuvottelutulos saatiin lopulta aikaiseksi kesällä 2017, ja saatavat on nyt maksettu työntekijöille.

Työnantajalle olisi loppujen lopuksi tullut Rapinojan mukaan halvemmaksi maksaa saatavat kiistan alkuperäisellä syyllä eli työntekijän valinnanoikeuden perusteella.

– Väärän työaikamuodon käyttö tuli kalliimmaksi, vaikka tulimme neuvotteluissa työnantajaa vastaan.