Työnantaja syytti lähihoitajaa lääkkeiden varastamisesta. Kuva: Olli Häkämies

Lähihoitajalle yli kaksikymmentä tuhatta euroa perusteettomista potkuista

Työantaja epäili, että lähihoitaja työskenteli päihtyneenä ja syyllistyi lääkevarkauksiin. Hovioikeus tuomitsi työnantajan korvauksiin, koska se ei selvittänyt asiaa vaan purki työsopimuksen. 

Kuntoutuskoti purki keväällä 2015 tehyläisen lähihoitajan työsuhteen, koska epäili tämän työskennelleen päihtyneenä ja varastaneen lääkkeitä. Hovioikeus totesi, ettei perusteita työsuhteen purulle ollut.

Työnantaja ei pystynyt näyttämään toteen, että lähihoitaja olisi syyllistynyt lääkevarkauksiin. Jo käräjäoikeus totesi päätöksessään, että kuntoutuskodin toimenpiteet lääkkeiden katoamisen selvittämiseksi jäivät epämääräisiksi.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Työnantaja ei oikeuden mukaan ollut selvittänyt systemaattisesti ja luotettavasti hävikkiä ja siihen mahdollisesti osallistuneita henkilöitä. Lääkelaskennan tuloksia ei ollut säilytetty, eikä lääkevarkauksista ilmoitettu poliisille.

Lähihoitajalla oli keväällä 2015 ollut ongelmia työkunnossa ja jaksamisessa. Työnantaja ei kuitenkaan pystynyt oikeudessa näyttämään toteen, että ongelmat olisivat johtuneet päihteiden väärinkäytöstä.

Esimiehet olivat keskenään keskustelleet lähihoitajan työkunnosta, mutta asiaa ei otettu puheeksi hänen kanssaan. Työnantaja ei ryhtynyt työkunnon ilmeisen heikkenemisen ja päihteiden väärinkäytösepäilyiden vuoksi toimenpiteisiin, joihin työehtosopimus tai työpaikalla käytössä ollut Varhaisen tuen -malli olisivat edellyttäneet.

– Tavallista tällaisissa tapauksessa on esimerkiksi se, että henkilö ohjataan työterveyshuoltoon työkyvyn selvittämiseksi, sanoo Tehyn lakimies Matias Nyman.

Hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden päätöksen, minkä mukaan lähihoitajan työkunnon heikkeneminen ei ollut riittävä peruste työsopimuksen irtisanomiseen saati purkamiseen.

Työnantaja joutuu maksamaan korvauksia perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä ja muista menetetyistä palkkatuloista yli 22 000 euroa sekä yli 30 000 euron oikeudenkäyntikulut. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän yhdenvertaisuuslakiin perustuneen hyvityksen.

Hovioikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen.

 

 

 

 

Mainos
Mainos

Uutisia