Tehyn palkkatasa-arvoa käsittelevän Twitter-chatin twiitit löytyvät asiasanalla #kohtitasaarvoa. Kuva: iStock

Palkkaero pienenee vain rahalla – Tehyn Twitter-chat etsi keinoja nostaa naisten palkkoja

Palkankorotukset, perhevapaauudistus ja työolojen kohentaminen ovat Twitterissä käydyn keskustelun perusteella keinoja lisätä hoitoalan houkuttelevuutta. 

Mies- ja naisalojen palkkaero pienenee vain rahalla. Tästä olivat yhtä mieltä kaikki nelisenkymmentä keskustelijaa, jotka osallistuvat Tehyn järjestämän Twitter-chattiin.  

SuPer ja Tehy esittivät maaliskuussa, että koulutetun hoitohenkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja on korotettava 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin miesvaltaisten alojen palkkoja joka vuosi kymmenen vuoden ajan. Liitot haluavat valtion rahoittavan palkkaohjelmaa. 

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Twitter-keskustelussa moni tuki ajatusta valtion vastuusta, vaikka yksityiskohtaiset ja lopulliset ratkaisut tehdäänkin työmarkkinapöydässä.

Terveydenhoitaja ja kansanedustajaehdokas (vihr) Eva Tawasoli totesi, että sote-alan palkkoja tulisi nostaa ensisijaisesti sen vuoksi, että alasta saadaan houkutteleva, eikä vaihtuvuus olisi niin suurta. Tehyn lakimies Mirja Kinnunen muistutti, että kunta-alan palkoista päättäminen on käytännössä mahdotonta ilman valtiota.

Kansanedustaja (sd) Merja Mäkisalo-Ropponen oli sitä mieltä, että tulevan hallituksen on sitouduttava palkkaohjelmaan. Hän muistutti, että kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea edistämään palkkatasa-arvoa. Kansanedustajaehdokas (vihr) Maria Ohisalo hyödyntäisi kolmikantaista valmistelua.

Kansanedustaja ja opetusministeri (kok) Sanni Grahn-Laasonen kannatti verotuksen alentamista, jolloin hoitajille jäisi nykyisistäkin palkoista enemmän käteen. Sairaanhoitaja ja kansanedustajaehdokas (vas) Olli Kohonen totesi tähän, että veroalennus söisi palkankorotusvaraa entisestään. Sairaanhoitaja ja kansanedustajaehdokas (kd) Krista Dachauer ei uskonut, että veronalennus riittäisi kuromaan kuoppaa umpeen. 

Nais- ja miesalojen välisessä palkkaerossa on kyse tasa-arvon ja hoitoalan vetovoimaisuuden lisäksi yksinkertaisesti toimeentulosta.

Oululainen Kohonen ihmetteli, miten hoitajalla on varaa asua pääkaupunkiseudulla. Dachauer puolestaan koki, että hoitajan palkalla ei tule toimeen ilman hyvätuloista puolisoa. 

Palkkaohjelman lisäksi palkkaeroa korjaisi naisaloille suunnattavat miesaloja isommat korotukset, tasa-arvosuunnitelmat ja palkka-avoimuus. Kansanedustajaehdokas (fp) Katju Aro esitti tasa-arvorahastoa. 

STTK Opiskelijoiden puheenjohtaja Saana Simonen nosti esiin myös segregaation purun ja perhevapaauudistuksen. Perhevapaauudistus tuli esiin monen muunkin keskustelijan twiitissä.

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara totesi, että segregaation purku on palkkatasa-arvon näkökulmasta paljon hitaampi keino kuin perhevapaauudistus. 

Mies- ja naisalojen palkkoja vertailtaessa on julkisessa keskustelussa usein epäselvää se, mitä pitäisi verrata. Tutkija Paula Koskinen Sandberg oli sitä mieltä, että palkkavertailu pitää tehdä tes-rajojen yli. Dachauer tähdensi, että palkkavertailussa on käytettävä tehtäväkohtaisia palkkoja, sillä lisät ovat korvausta huonoista työajoista. 

Työpaikat eivät saa rekrytoitua riittävästi työntekijöitä, vaikka lähes 40 000 alan ammattilaista työskentelee täysin toisella alalla. Twitter-chatin osallistujilla oli palkkojen noston lisäksi muitakin keinoja, jotka parantaisivat alan vetovoimaisuutta.

Tehyn tutkimuspäällikkö Juha Kurtin mukaan hoitoalan aloituspaikkojen lisäys ei ole ensisijainen ratkaisu uhkaavaan hoitajapulaan. Paremman palkan vaikutus alan vetovoimaan on hänen mielestään ilmeinen. 

Dachauer ehdotti urakehitysmahdollisuuksia, työolosuhteiden parantamista sekä joustoja, jotka helpottaisivat työn ja perheen sekä vapaa-ajan yhdistämistä.

Kunnanjohtaja Markus Hirvonen lisäisi pysyviä työsuhteita, parantaisi työhyvinvointia ja antaisi työntekijöiden vaikuttaa omaan työhönsä. Grahn-Laasonen parantaisi johtamista. Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman muistutti, että vanhustenhoidossa on hoitotyön johtajien ja lähiesimiesten määrää vähennetty, mikä näkyy huonompana laatuna.

Tehyn pääluottamusmies Vesa Maunuksela nostaisi vuorotyön kiinnostavuutta korkeammilla haittalisillä. Pääluottamusmies Nina Pulkkinen puolestaan muistutti, että hoitajien pitäisi saada työpaikalla tehdä sitä, mihin heidät on koulutettu eli hoitotyötä. Flinkman kertoi, että yhden sairaanhoitajan kouluttaminen maksaa yhteiskunnalle 30 000 euroa.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen muistutti, että alan liima ovat työolot ja palkka. Hänen mukaansa kuva alipalkatusta, uuvuttavasta alasta on saatava kirkastumaan.

Tehy järjesti Twitter-chatin 12. huhtikuuta klo 13-14 ennen eduskuntavaalien varsinaista vaalipäivää. Chatiin osallistui 43 keskustelijaa. He kirjoittivat tunnin aikana 294 twiittiä, jotka tavoittivat yhteensä 138283 lukijaa. Twiitit löytyvät asiasanalla #kohtitasaarvoa.

Kommentit

Käyttäjän Päivi Hämäläinen kuva

Miesten aloille olisi hyvä muistuttaa, että miehet eivät enää yksinomaan ole perheen elättäjiä, kuten hamassa menneisyydessä. Nyt on annettava myös naisille saada perheen elättämisen mahdollisuus, myös hoitoalalla. Hoitoalasta taitaa olla liiaan kiiltokuvamainen käsitys, kun omakin henkilöstöjohtaja luulee meidän hengailevan ja ei luota meihin vaan hän olisi kikyn tuomat lisäminuutitkin laskenut tehdyksi henkilökohtaisella tasolla. Hoitoalalla siirrettävät ja nostettavat painot ovat meillä raskaampia kuin miestenaloilla. Ovatko miehet saaneet raskaantyönlisän tuulesta temmatuna.Se paine mitä toisen ihmisen hoitamien tuo tullessaan, omaisten kasvanut kritiikki, ei ole niitä helpoimpia kantaa. Joillain aloilla työstä lähtiessään kun oven laittaa kiinni, ei tarvitse murehtia asiaa ennen seuraavaa työpäivää, mutta kaikki edellämainittu pyörii monesti hoitajalla mielessä - teinkö kiireessä kaiken ja vielä oikein, kirjasinko kaiken, raportoinko kaiken seuraavalle, muistinko ilmoittaa seuraavan vuoron aikana tapahtuvat potilaan toimenpiteetseuraavlle. Myös huonokuntoisen potilaan vointi on usein mielessä kotonakin. Myös se kaikki hälyssä,kiireessä, kaikkien vaatimusten keskellä hoidettu vuorovaikustusmäärä on omiaan jaksamista vähentämään, keskittymistä heikentämään - kaikki olettaa, että tämä hoituu siinä sivussa. Ei hoidu, koska monesti palaute on tuosta kohtaamisesta ihmisten kanssa. Oma mieheni tuttujani on paperiliitossa ja metllialalla ja heillä kuulemma vastuullinen työ (no ehkä työnantajaansa nähden). Mutta eikö ihmisen hoitaminen siihen kuntoon, että hän vähiten kuluttaa yhteiskunnan varoja ja omaa jaksamistaan, ole muka vastuullista. Moniko on ajatellut asiaa tältä kannalta. Mietitään vaikka työikäistä miestä sairaslomalla tai sairasta lasta jota hoidetaan sairaalassa(lapsi tarvitsee tänne mukaan myös jonkun aikuisen). Metallin vääntö vai ihmien hoito, siinäpä kysymys. Ero oli kuitenkin useissa sadoissa euroissa jo noin 14vuotta sitten kun oman sairaan lapsen hoitotukea varten tulojamme kartoitettiin. Meillä oli samanasteinen kolutus, miehellä lyhyempinoin 2 vuotta, molemmilla kolmivuorotyö ja molemmilla melkein yhtäpitkä työura.

Mainos
Mainos

Uutisia