Jos väkivaltatilanteiden jälkihoitoa ei tehdä asianmukaisesti, hoitaja saattaa jopa lähteä hoitoalalta, sanoo Tehyn lakimies.
Joka neljäs sairaala- ja sote-alan työntekijä raportoi olleensa asiakkaan aiheuttamassa fyysisessä väkivalta- tai uhkatilanteessa viimeisen vuoden aikana.
Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksesta, johon osallistui 8 300 työntekijää vuonna 2015 ja 9 000 työntekijää vuonna 2019. Ammattiryhmistä lähi- ja perushoitajat sekä sairaanhoitajat kohtasivat eniten asiakasväkivaltaa.
Tutkimuksen mukaan eniten asiakasväkivaltaa kohtasivat ensiavun, psykiatrian ja vanhustenhoidon työntekijät.
– Tämä näkyy myös meillä yhteydenottoina. Juttuja on paljon, koska avustamme oikeuspalvelumme kautta jäseniämme vahingonkorvausvaatimuksissa. Usein jäsenet kokevat jäävänsä väkivaltatilanteen jälkeen yksin, sanoo Tehyn lakimies Tero Peltonen.
Tilanteiden jälkihoito näyttäisi Peltosen mukaan monissa työpaikoissa olevan huonolla tolalla. Sen pitäisi olla myös yksilöllistä, sillä ihmiset reagoivat eri tavoin tapahtumiin.
Peltonen tähdentää, että jälkihoidon lisäksi pitäisi varmistaa, että riski- ja vaaratilanteisiin varauduttaisiin ennalta huolellisesti.
– Osastokohtainen potilasaineksen seuranta ja riskien arvioiminen pitäisi olla koko ajan työssä läsnä ja esillä vähintään viikoittain osastopalavereissa.
