Puolustusvoimat puhdisti hengityssuojaimia Ylöjärvelle rakentamassaan puhdistuslaitoksessa. Hoitajia mietityttää, olisivatko maskit varmasti turvallisia käyttää. Kuva: Puolustusvoimat

Puolustusvoimat testaa: Voiko myös suojatakkeja putsata uusiokäyttöön?

Puolustusvoimat onnistui puhdistamaan käytettyjä hengityssuojaimia vetyperoksidilla, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei lähetetä sairaaloihin uudelleen käytettäviksi.

Suojainpula on koronakevään aikana ollut toistuvasti uutisissa. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi tilanteen vuoksi Puolustusvoimia tutkimaan, voiko kertakäyttöisiä hengityssuojaimia puhdistaa.

Testitulokset osoittavat, että hengityssuojaimet ovat käsittelyn jälkeen mikrobiologisesti puhtaita. Putsattu on sairaaloissa käytettyjä FFP2- ja FFP3-hengityssuojaimia.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

 Sinänsä ne ovat ominaisuuksiltaan uudenveroisia ja mikrobiologisesti puhtaita, mutta vetyperoksidi ei poista näkyviä tahroja. Lähinnä niissä on huulipuna- ja puuteritahroja ja sellaiset maskit me poistamme, sanoo Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja, kommodori Marko Laaksonen.

Puolustusvoimat on hakenut käytettyjä maskeja testejä varten eri sairaaloista. Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä kertoo, että Tehyyn on tullut asiasta joitakin yhteydenottoja. Eniten hoitajia on askarruttanut, kuinka luotettavaa puhdistaminen on ­ ovatko suojaimet oikeasti turvallisia.

 Joissakin organisaatiossa on kielletty meikkaaminen, jottei suojaimiin jää meikkijäämiä. Hoitajat ovat miettineet, kuinka paljon suojaimiin jää silmälle näkymättömiä eritejäämiä.

Puhdistettujen suojainten tekniset ominaisuudet kuten suodatinmateriaalin suodatuskyky, suojainten kiinnitysnauhojen, venttiilien ja tiivisteiden toiminta on kunnossa. Testaukset saatiin päätökseen viime perjantaina.

– Ensisijaisesti käytetään silti uusia suojaimia, putsatut otetaan käyttöön vasta viimeisessä hädässä ja siitä päättää sosiaali- ja terveysministeriö. Tämä on varautumista koronakriisin mahdolliseen pahenemiseen, Marko Laaksonen kertoo.

Säästöjen saamiseksi kertakäyttöisiä suojaimia ei hänestä kannata putsata, sillä työ vaatii paljon henkilökuntaa. Ylöjärvellä on ollut töissä muun muassa Finnairilta lomautettua lentohenkilöstöä.

Puolustusvoimat on tutkinut mahdollisuutta puhdistaa samalla tekniikalla myös suojatakkeja. Testaus on vielä kesken.

– Maskeja pystytään putsaamaan päivässä kymmeniä tuhansia, suojatakkeja vain noin tuhat. Olemme pohtineet, että jos takkeja aletaan putsata käyttöä varten, sairaaloiden yhteyteen voisi olla järkevä perustaa kevyempiä putsausyksikköjä.

Maskeja ja takkeja puhdistetaan vetyperoksidikaasulla merikonteissa ­ maskit ovat koreissa, takit henkareissa. Tämän jälkeen ne tuuletetaan ja pakataan.

Puhdistuslaitos on noussut Ylöjärvelle ennätystahtia muutamassa viikossa. Laaksonen arvioi, että normaalioloissa vastaavaan olisi huvennut vuosia.

Projektissa on ollut mukana laaja joukko asiantuntijoita kuten LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, Teknologian tutkimuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Työterveyslaitos ja Fimea.

 

Mainos
Mainos

Uutisia