Röntgenhoitajaliitto: Radiologian resurssivajausta voidaan helpottaa jatkokoulutuksen avulla

Työntekijöiden ylikuormitus on johtanut sairauspoissaolohin, kertoo tuore selvitys.

Kuvateksti
Jatkokoulutus toisi helpotusta kuvantamisen resurssipulaan. Kuva: Jaakko Martikainen

Terveydenhuollon kuvantamisyksiköitä vaivaa resurssivajaus. Säteilyturvakeskuksen tuoreen, 21 sairaanhoitopiiriä käsittelevän, selvityksen mukaan eniten pulaa on radiologeista ja sairaalafyysikoista. Pulaa on myös röntgenhoitajista.

– Pula on alueellista ja koskee esimerkiksi Joensuun, Kotkan ja Lahden seutua, tarkentaa Suomen Röntgenhoitajaliiton toiminnanjohtaja Päivi Wood.

Resurssivajauksen vuoksi työtehtävät kasautuvat pienemmälle määrälle työntekijöitä. Tutkimuksen mukaan tästä seurasi ylikuormitusta, joka edelleen johti sairauspoissaloihin ja resurssivajauksen pahenemiseen. Resurssivajetta helpotettiin hankkimalla ostopalveluita.

– Tämä tarkoittaa sitä, samat radiologit antavat lausuntoja normaalityöajan jälkeen.

Säteilyturvakeskus teki valtakunnallisen valvontakyselyn, koska valvonta on paljastanut resurssien riittämättömyyden ja koska säteilylaki uudistui vuonna 2018. Lain uudistus on antanut toiminnanharjoittajalle aikaisempaa enemmän vapautta toiminnan järjestämiselle. Uudistuksen jälkeen röntgenhoitajasta on voinut tulla peruskuvantamisessa säteilyturvallisuudesta vastaava (STV).

Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet uudet vaatimukset huomioon opetuksessa. Jo työelämässä olevien koulutuksesta on huolehtinut Suomen Röntgenhoitajaliitto, joka on Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö.

Kestäväksi ratkaisuksi kuvantamisyksiköiden resurssivajaukseen Röntgenhoitajaliitto näkee sen, että röntgenhoitajien osaamista laajennetaan. Jatkokoulutuksen avulla röntgenhoitajat voisivat antaa lausuntoja, kuten radiologit.

– Tämä on käytäntö jo monessa maassa – jopa kaikissa muissa Pohjoismaissa, mutta ei Suomessa.

Uutinen: Röntgenhoitajalle lisää vastuuta - säteilylaki uudistui