Syli ja läheisyys edistävät pikkukeskosen sanaston kehitystä – Isien merkitys nousi esiin

Vauvan ääntelyyn vastaaminen ja vanhempien syli vastasyntyneiden teholla edistävät pikkukeskosen myöhempää sanaston kehitystä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Kuvateksti
Siirtyminen kohdun äänimaisemasta teholle on pikkukeskoselle iso muutos.
Kuva: iStock

Ennen raskausviikkoa 32 syntyvät pikkukeskoset syntyvät kielenkehityksenkin kannalta herkkään aikaan, sillä aivojen ja kuulon kehitys ovat heillä vielä aivan kesken.

Hyppy kohdun äänimaailmasta vastasyntyneiden teho-osastolle piipittävien koneiden ja vaihtuvan henkilökunnan puheen keskelle on suuri.

Eva Ståhlberg-Forsén selvitti väitöstutkimuksessaan, millä tavalla kieliympäristö ja lapsen ja vanhemman välinen läheisyys vastasyntyneiden teholla ovat yhteydessä pikkukeskosen sanaston kehitykseen.

Tutkimus osoitti, että varhaiset keskusteluvuorot eli hoivaajan vastaaminen lapsen ääntelyyn vaikutti positiivisesti lapsen sanaston kehitykseen.

Lisäksi selvisi, että mitä enemmän pikkukeskonen sai molempien vanhempien sylihoitoa tai ihokontaktia, sitä paremmat sanaston taidot lapsella oli 18 kuukauden korjatussa iässä. Korjattu ikä tarkoittaa ikää, joka on laskettu vauvan lasketun ajan mukaan.

Myös isien läheisyyden merkitys nousi esiin.

”Isien läheisyyden merkitys on tärkeä löydös. Sitä ei ole juurikaan tutkittu varsinkaan kielenkehityksen kannalta”, Ståhlberg-Forsén kertoo.

Ståhlberg-Forsénin väitös on osa laajempaa pikkukeskosten kehitystä tutkivaa APPLE-tutkimushanketta. Tutkimus tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla.

Väitöstutkimukseen osallistui 43 pääosin suomenkielistä ennen raskausviikkoa 32 syntynyttä vakaassa terveydentilassa olevaa lasta perheineen.

Sanojen sekä läheisyyden ja läsnäolon määrä vaihteli teho-osastolta kerätyssä tutkimusaineistossa paljon.

”Sanaston kehityksen kannalta pelkkä läsnäolo ei ollut niin keskeistä, vaan nimenomaan ihokontakti tai sylissä pitäminen molempien vanhempien kanssa. Myöskään sanojen määrä ei ollut ratkaisevaa, vaan varhaiset vastavuoroiset keskusteluvuorot vauvan ja hoivaajan välillä”, Ståhlberg-Forsén kertoo.

Väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 24.11.

Lue lisää:

Suomen pienimmät potilaat