Syrjintää on, jos ihmistä kohdellaan toisia huonommin henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia. Tällaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä peruste.
– Asian voi tiivistää siten, että ketään ei saa syrjiä millään perusteella. Jokaisella on oikeus yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin työelämässä, eikä kenenkään pitäisi joutua kokemaan syrjintää työpaikallaan, painottaa STTK:n lakimies Anja Lahermaa.
Suunnitelman teko alkaa arvioinnilla. Se paikantaa olosuhteita ja menettelytapoja, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla. Esimerkiksi henkilöstökyselyt ja työolosuhteiden sekä rekrytointikäytäntöjen läpikäyminen yhdenvertaisuuden näkökulmasta ovat keinoja selvittää työpaikan tilannetta.
Arvioinnin perusteella tehdään suunnitelma toimenpiteistä. Suunnitelma voidaan tehdä erillisenä tai esimerkiksi tasa-arvosuunnitelman yhteydessä. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi ne konkreettiset toimenpiteet, jotka on työpaikalla tarpeen toteuttaa tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi.
Edistämistoimia on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Työntekijöiden edustajalla on oikeus saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla.
Yhdenvertaisuuden toteutumista on tarkasteltava määräajoin ja tarvittaessa aiempaan suunnitelmaan tehdään muutoksia ja tarkennuksia.
Yhdenvertaisuuslakia työelämässä valvoo työsuojeluviranomainen.
17.11. poistettu tiedo live-lähetyksestä
