Tämä kysymys saanee vastauksensa vasta, kun valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö lähtee lausuntokierrokselle ja saa lopullisen muotonsa parlamentaarisen prosessin kautta eduskunnassa.
Kokonaisuudistusta pohtineen kolmikantaisen komitean ehdotus tuli julkiseksi tänään. Palkansaajakeskusjärjestöt painottavat, että jatkossa erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten ja työttömien kuntoutuksen tarpeen arviointiin ja palvelujen sujuvuuteen.
SAK, STTK ja Akava katsovat, että tulevien maakuntien vastuu työttömien työkyvyn arvioimisesta ja kuntoutustarpeen tunnistamisesta on kirjattava selkeästi lakiin. Arvio kuntoutuksen tarpeesta on tehtävä kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta.
Keskusjärjestöjen mielestä on myönteistä, että komitea ehdottaa useita toimia työterveyshuollon roolin vahvistamiseksi työssäkäyvien kuntoutuspalveluihin ohjaamisessa ja niiden seurannassa. Silti ehdotukset työterveyshuollon moniammatillisesta työskentelyotteesta jäivät niiden mukaan vaillinaisiksi.
– Työterveyshuollon tulee nykyistä useammin käyttää työkykykoordinaattoria kuntoutusprosessin suunnittelussa sekä työntekijän työhön paluun tukemisessa, huomauttaa sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi STTK:sta.
Komitea luovutti esityksensä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle. Komitean raportti on yksimielinen ja siinä on kaikkiaan 55 ehdotusta kuntoutuksen parantamiseksi Suomessa.
